Tulevan kauppasuhteen neuvotteluja on käyty nyt neljä kierrosta videokokouksina. Pääneuvottelija Michel Barnierin puheenvuoroissa on näkynyt halu päästä mahdollisimman pian fyysisesti samaan neuvottelupöytään, jotta edistysaskeleita voitaisiin saavuttaa. Barnierin huolena on tulevan kauppasuhteen lisäksi ns. erosopimuksen toimeenpano, jossa pääministeri Boris Johnson ei ole todellakaan kiirehtinyt.

Neuvottelut ovat tyypillisiä kauppaneuvotteluja, joissa mitään ei ole sovittu ennen kuin kaikki asiat on sovittu. Tämä lähestymistapa on vieras pääministeri Johnsonille ja neuvotteluja brittien puolelta vetävälle David Frostille. Britit mieluummin keskittyisivät neuvottelemaan vain itselleen myönteisistä asioista jättäen sivuun heille vaikeat kysymykset. Kalastus on yksi EU:lle erityisen tärkeä asia, josta britit haluaisivat neuvotella vuosittain, mutta josta EU haluaisi pysyvämmän ratkaisun.  

Brexit aiheuttaa toteutuessaan ison taloudellisen menetyksen erityisesti briteille, mutta koronan aiheuttama talousshokki osaltaan peittää brexitin vaikutusta. Poliittisesti tämä on mahdollisuus pääministeri Johnsonille vähän siivota jälkiään, mutta BKT-ennusteet ovat peri synkkiä brittitaloudelle. 

Britit ovat ruuan nettotuoja. Matalan ruuan kuluttajahinnan on osittain taannut nollassa pidetty ruuan arvonlisävero. Brittien julkaisema vuoden 2021 alussa voimaan tuleva tullitaulukko nostaa merkittävästi erityisesti EU-maista tuotavan ruuan hintaa. Käytännössä brittien tuontisuoja muihin kolmansiin maihin säilyy entisellään eli samalla tasolla kuin EU:n tuontisuoja. Samaan aikaan kun EU-maat menettävät kilpailuasemaansa brittimarkkinoilla, brittien kauppaketjujen pitää siirtää ostot EU:n ulkopuolelle säilyttääkseen hintatasonsa. Brittihallituksella ei ole mahdollisuus joustaa esimerkiksi arvonlisäverossa pitääkseen kuluttajahintojen nousun kurissa, vaan tullien alentaminen on ainoa keino tasoittaa muutosta.

Sopimus tulevasta kauppasuhteesta olisi tärkeä kaikille. Monet tahot Euroopassa tavoittelevat nollatullitasoa ilman kiintiöintiä. Tullien lisäksi tärkeitä ovat standardit, mitä markkinoilla olevilta tuotteilta vaaditaan. Britit ovat ilmoittaneet, että he ensimmäisessä vaiheessa jatkavat nykyisillä elintarvikkeiden EU-standardeilla. Sitoumusta jatkosta britit eivät ole halunneet tehdä, vaan ovat jättäneet tilaa omalle päätöksenteolle ja muille kauppaneuvotteluille esim. USA:n ja muiden maataloustuoteviejien kanssa. 

EU-maiden tuottajille brittimarkkinoiden menetys tuo isoja haasteita. Uusia markkinoita pitäisi löytää, jotta sisämarkkinoiden tarjontatilannetta voitaisiin lieventää. Laajoja vaikutusanalyysejä ei ole tehty viime aikoina, mutta kilpailuasetelman muutos ei juuri poikkea prosessin alussa tehdyistä olettamista. Markkinoiden uudelleenjako aiheuttaa kaikille suuria kustannuksia ja brittimarkkinoilla kuluttajahintojen nostopaineita. 

Britannian ero sisämarkkinoista ja tulliunionista tarkoittaa muutoksia kaikkialla. Paraskaan kauppasopimus ei korvaa brittien oloa osana sisämarkkinaa. Tietoa muutoksista on tarjolla monessa paikassa.  

Suomessa: https://vnk.fi/tietoa-brexitista 

Euroopan komissio: https://ec.europa.eu/info/european-union-and-united-kingdom-forging-new-partnership/brexit-brief/transition-period_en 

Britanniassa: https://www.gov.uk/transition  

Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kehitysyhteistyö, EU-asiat, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), WFO, FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232

aiheet: metsäteollisuus, brexit, maatalous, kauppapolitiikka, elintarviketeollisuus