null Perjantaiksi valmis – tai sitten ei

Artikkeli – Kansainvälinen toiminta

Perjantaiksi valmis – tai sitten ei

2.10.2020

EU:n ja Iso-Britannian (UK) yhdeksäs neuvottelukierros ei ole vielä tuottanut tulosta. Uutiset kertovat jo pääministeri Johnsonin ja komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin tapaamisesta ensi lauantaina. Johnson palaa keskusteluihin nyt ensi kertaa sitten kesäkuun. Tällä viikolla neuvottelulista oli edelleen pitkä. Tasavertainen kilpailuasema avoimeen ja oikeudenmukaiseen kilpailuun sekä kalastus olivat elintarvikesektorin kannalta keskeisimmän kysymykset. Kolme asiaa määrittää elintarvikesektorin brittimarkkinoiden tappioiden suuruuden lopputuloksessa: tullit, EU-tuotteiden tullien suhde kilpailijoiden tullitasoihin ja kaupankäynnin hallinnollinen taakka. 

Brexit- ja tulevan EU:n ja UK:n kauppasuhteen neuvottelut ovat ylittäneet jo lähes kaikki takarajat. Seuraavaa haamurajaa eli 1.1.2021 on vaikeampi ohittaa. Brexit-sopimuksen yhteydessä on sovittu tulevan suhteen neuvotteluille jatkoaikaa vain tämän vuoden loppuun, muuten on edessä kova-Brexit. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että neuvottelutulos pitää olla jatkokäsittelyssä lokakuun aikana, jotta se voi tulla voimaan vuodenvaihteessa.  

Viimeisen ennakolta suunnitellun neuvottelukierroksen lista on vielä pitkä. Tasavertainen kilpailuasema ei koske vain elintarvikkeita, vaan on kysymys tärkeä kaikille sektoreille. Erillisissä neuvottelupöydissä keskustellaan brittien osallistumisesta EU:n yhteisiin ohjelmiin jatkossa, lainsäädännöllisestä yhteistyöstä, hallinnosta, palvelukaupasta ja investoinneista, energiasta, liikkuvuudesta ja kuljetuksista (maantie- ja lentoliikenne). Avoimia asioita siis riittää.

Elintarvikesektorin osalta markkinavaikutukset ovat suurimpia. Tämä johtuu kolmesta asiasta. Ei-maataloustuotteiden tullitasot ovat jo nyt alhaalla ja maataloustuotteiden taakkaa lisää tullien ohella lisääntyvä hallinnollinen taakka. Erityisesti kotieläintuotannon lupamenettelyt ja tarkastukset lisäävät kuluja brittimarkkinoilla verrattuna nykytilanteeseen. Kauppasopimus EU:n ja UK:n välillä pienentäisi tullien vaikutusta kustannuslisänä, mutta tullien ulkopuoliset kaupan esteet (NTM) lisäävät kustannuksia sisämarkkinaan verrattuna. Kolmanneksi kilpailutilanne brittimarkkinoilla muuttuu muualta tulevien tuotteiden eduksi tullimuutoksien takia. Mahdollinen kauppasopimus määrittää tämän kilpailuedun muutoksen.  

Kilpailutilanteen muutos brittimarkkinoilla heijastuu myös EU:n sisämarkkinoille. Esimerkkinä on käytetty naudanlihantuotannon tasapainotilannetta, joka muuttuu brittien siirtyessä tullirajan taakse. Arvion mukaan 17 % EU27:n tuotannosta etsii uutta kuluttajakuntaa. Muutos aiheuttaa ainakin hetkellisen markkinahäiriön.

Britit ovat olleet aktiivisesti neuvottelemassa uusia kauppasopimuksia EU-sopimusten tilalle. Briteille on virallisesti mahdollisuus sopia uusia kauppasopimuksia, kun ero EU:sta on lopullinen. ETA-maiden kanssa neuvottelutulokset valmistuivat ensimmäiseksi. Viimeisimpänä on vapaakauppasopimus Japanin kanssa. Julkisuudessa olleet neuvottelutulokset eivät vielä turvaa elintarviketarjontaa kun brittien omavaraisuusaste on 60 prosenttia. USA:n kanssa käydyt neuvottelut ovat pakottaneet britit pohtimaan uutta perustaa elintarviketurvallisuudelle nykyisen EU:n varovaisuusperiaatteen tilalle. Käytännössä mm. gmo:iden ja ”kloorikanojen” markkinoillepääsyasiat ovat olleet USA:lle neuvottelujen kynnyskysymyksiä.  

Valtioneuvoston kanslian sivuilla on kerätty laaja paketti tietoa, mitä ero käytännössä tarkoittaa. Nyt jos teet kauppaa brittien kanssa tai ole menossa Iso-Britanniaan on hyvä tarkistaa asioita https://vnk.fi/tietoa-brexitista-sivustolta. Ulkoasiainhallinto on myös koonnut verkkosivuille brexit-tietopaketin. 

 


Juha Ruippo

johtaja

kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö, EU-asioiden koordinaatio Suomessa: EU:n budjetti, kestävä rahoitus, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), World Farmers' Organisation (WFO), FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+35820 413 2341

+35840 55 33 232

aiheet: eu, brexit, maatalous, kauppapolitiikka, uk