EU:n metsästrategia tulisi päivittää vastaamaan nykypäivää. Metsät tulee nähdä resurssina, joilla lisätään EU:n huoltovarmuutta ja kilpailukykyä biotaloutta unohtamatta.  Komission tavoitteet yksinkertaistaa sääntelyä tarjoavat hyvän mahdollisuuden metsiä koskevan sääntelyn kehittämiselle. Metsiin liittyvää sääntelyä on jo esitetty viime vuosina paljon, ja moni niistä on vasta toimeenpanovaiheessa. MTK korostaakin, ettei uutta lainsäädäntöä tule valmistella tässä vaiheessa ennen kuin tiedossa on, kuinka lainsäädäntö vaikuttaa metsänomistajiin. Tämä koskee erityisesti metsästrategian sisältämää aloitetta liittyen kestävän metsätalouden kriteeristöön ja indikaattoreihin sekä metsien monitorointiasetusta ja luonnonläheisen metsätalouden sertifiointijärjestelmää. 

EU:n biotalousstrategia 

MTK suhtautuu positiivisesti EU:n biotalousstrategiaan. Tulevan EU:n biotalousstrategian tulisi viitoittaa tietä kestävälle metsien käytölle ja metsäpohjaisille investoinneille. Tärkeää on pitää huolta siitä, ettei puuraaka-aineen saatavuutta haitata uusilla kestävyyskriteereillä. Metsien käytön kestävyys varmistetaan jo useassa lainsäädännössä, eikä tarvetta uudelle kestävyyssäätelylle ole ennen kuin jo julkaistut lainsäädännöt on pantu toimeen kattavasti. 

• Biotalousstrategian painopisteiden tulee olla koko arvoketjun sekä olemassa olevan biotalouden kilpailukyvyn turvaamisessa. 
• Biotalousstrategian rinnalla voidaan kehittää uusia mahdollisuuksia, kuten luontoarvomarkkinoita tai uusia ekosysteemipalveluita, mutta sen tulee ennen kaikkea kannustaa puupohjaisen raaka-aineen hyödyntämiseen sekä metsien aktiiviseen käyttöön. Raaka-aineen riittävyyden varmistamiseksi on panostettava metsien hyvään hoitoon ja kasvuun. 
• Biotalousstrategiaan ei tule sisällyttää kestävyyskriteerejä puun käytölle vaan edistää monipuolista puun käyttöä. Kestävyyslainsäädäntöä tulisi yksinkertaistaa omnibus-esitysten kautta, jotta biotalouden mahdollisuudet saadaan kattavasti käyttöön. 
• EU:n ei tule jäädä jälkeen biokiertotalouden kehittämisessä muille maille, ja fossiilisista materiaaleista tulee luopua ripeästi. Sen takia ilmastolainsäädännön tulee tukea biotalousstrategian tavoitteita. 

LULUCF-asetuksen päivitys 

LULUCF-asetusta päivittäessä nielutavoitteissa tulee ottaa huomioon jäsenmaiden viimeisimmät tiedot nielujen kehityksestä. Nykyinen -310 Mt:n nielutavoite EU:lle ei ole realistinen, sillä metsien nielu on pienentynyt merkittävästi ympäri Eurooppaa. 

• Jos EU:lla säilyy yhteinen LULUCF tavoite, on sen oltava merkittävästi alhaisempi kuin –310Mt. EU:n ei tule nojautua ilmastopolitiikassa nielujen kasvatuksen varaan. 
• EU:n ilmastopolitiikan tulisi tukea metsien kasvunopeuden ylläpitoa sen sijaan, että se tukisi epävarmojen hiilivarastojen säilyttämistä. EU:n on tunnustettava, että nykyinen LULUCF sääntely on epäonnistunut. 
• Koska ilmastonmuutos aiheuttaa metsänieluille epävarmuutta, nielutavoitteiden jäsenmaille tulisi olla indikatiivisia. 
• Metsien rooli ilmastotyössä on tärkeää tunnustaa koko arvoketjun matkalta. Puutuotteiden käyttö on ilmastoteko, joka saa aikaan merkittävän substituutiohyödyn, jolla korvataan fossiilisia polttoaineita ja materiaaleja. 

Metsien monitorointiasetus 

Metsien monitorointiasetuksella tavoitellaan harmonisoitua dataa EU:n metsistä. Vaikka jäsenmaat ovat päässeet sopuun asetuksesta, MTK kannattaa, että lainsäädäntöehdotus ei etenisi ja siitä luovutaan kokonaan.  Metsänomistajat eivät tarvitse kattavan kansallisen datan lisäksi EU-tason seurantakehystä, sillä metsiin liittyvää dataa raportoidaan paljon niin kansallisesti kuin kansainvälisissäkin foorumeissa. 

• EU:n metsien monitorointiasetuksesta tulisi valmistella tarkoitukseen paremmin sopiva. Jäsenmaita tulisi kannustaa raportoimaan Forest Europeen ja muihin olemassa oleviin raportointialustoihin, mikä auttaisi saavuttamaan tietyn metsädatan keruun tason ilman raskasta lainsäädäntöä. 
• Kansallisten metsäinventointien (VMI) tulisi olla keskiössä määrittämässä sitä, mitä dataa metsistä kerätään. Karttamuotoisesta raportoinnista tulisi luopua. 
• Mahdollinen datan keräys tulisi selkeyttää koskemaan pelkästään kansallista tai aluetasoa. Datan julkaisu tulisi tehdä tilastomuodossa eikä sitä tule julkaista ilman kansallisten viranomaisten tarkistusta. 

Luontoarvomarkkinat 

MTK suhtautuu positiivisesti EU:n luontoarvomarkkinoiden kehittämiseen. Markkinoiden edistämisessä tulee kuitenkin ottaa huomioon markkinalähtöisyys sekä se, että biodiversiteettikrediittien tuottamista ei tule yhdistää puun myyntiin liittyviin tuottoihin tai hiilimarkkinoihin. Komission kesäkuussa julkaisema tiekartta antaa mahdollisuudet toimivan markkinan rakentamiseen. 

• MTK korostaa, että toimivia malleja on jo luotu kuten MTK:n luontoarvo markkinapaikka. 
• Tiukkaa lakisääntelyä kannattaa välttää ja panostaa markkinakannusteiden luomiseen. 

Luonnonläheisen metsätalouden sertifiointijärjestelmä 

EU:n metsästrategiaan liittyy aloite metsäsertifioinnin kehittämisestä. MTK muistuttaa, että metsäsertifiointi on markkinatyökalu, eikä markkinaehtoisten järjestelmien muokkaaminen kuulu komission tehtäviin. Sen takia uusien sertifikaattien kehittämisestä tulisi luopua.  

• Nykyiset metsäsertifikaatit ovat riittävät takaamaan metsien käytön kestävyyttä. Luonnonläheisen metsätalouden (closer-to-nature forestry) määritelmä on osa komission vapaaehtoista ohjeistusta, eikä metsätalouden harjoittamista tule ohjata tämän kautta. Vapaaehtoista ohjeistusta ei tule tuoda osaksi EU-lainsäädäntöä. 
• Metsänhoitomenetelmät vaihtelevat EU-maissa, ja ne valitaan aina metsänomistajan toiveiden sekä kasvupaikan ja -tyypin mukaan. Siksi metsätalouteen liittyvässä säätelyssä tulee olla joustoa, ja metsätalouden keinovalikoiman tulee olla kattava. 

Metsätaloutta edistäviä päätöksiä 

Komission toimikauden aikana tulisi keskittyä luomaan päätöksiä, jotka edistävät metsien käyttöä ja eurooppalaista biotaloutta. 

• Kun metsäpäätöksiä tehdään, jäsenmaista koostuvan metsäkomitean rooli tulee turvata.  Uudistuvan metsäasiantuntijaryhmän (vanhan pysyvän komitean) roolin tulisi olla myös jatkossa metsien talouskäyttöä edistävä, ja ryhmää tulee kuulla aktiivisesti aina ennen kuin uutta lainsäädäntöä julkaistaan. 
• Komissio jatkaa hiilimarkkinoiden kehittämistä, ja tarkoituksena on lisätä ja monipuolistaa metsänomistajien tuloja. Toimivilla ja kannustavilla hiilimarkkinoilla metsänomistajia voidaan palkita panostuksista ilmaston hyväksi. Hiilisertifioinnin metsiin liittyvien metodologioiden tulee olla kuitenkin käytettävät ja sisältää monipuolisen keinovalikoiman, joka mahdollistaa metsien kasvuun panostamisen. 
• Metsäkatoasetuksen toimivuutta ja siitä luopumista on hyvä tarkastella, koska asetus on tuomassa merkittävästi lisäbyrokratiaa metsänomistajille. Yksinkertaistamista tulisi kohdentaa erityisesti raportointiin liittyvissä kirjauksissa. Myös ennallistamisasetusta on syytä uudelleen tarkastella siinä esitettyjä vaatimuksia keventäen. 
• Metsiä koskeva kestävän rahoituksen taksonomia nostaa jälleen päätään. Ennen valmistelun aloittamista on hyvä kerrata se, että muutama vuosi sitten valmistelu kaatui siihen, ettei koko Eurooppaa koskevia, toimivia monimuotoisuuskriteereitä onnistuttu valmistelemaan. Turhaa prosessia ei kannata uudelleen aloittaa. 

• Katso koko Bryssel-agenda

Maria Pohjala

asiantuntija, kansainväliset metsäasiat

+358 20 413 2387

+358 50 341 7614

aiheet: eu-metsäpolitiikka, bryssel-agenda