EU:n metsästrategia vuodelle 2030 tulisi päivittää vastaamaan nykypäivää. Sen tulisi ottaa huomioon nykyinen toimintaympäristö, jossa korostuvat huoltovarmuus, EU:n kilpailukyky, fossiilisista irtautuminen sekä lainsäädännön yksinkertaistaminen. Metsästrategian päivityksen tulisi ottaa vahvasti huomioon tuore EU:n biotalousstrategia. 

Komission tavoitteet sääntelyn yksinkertaistamiseen tarjoavat mahdollisuuden metsiä koskevan sääntelyn kehittämiselle. Metsiin liittyvää sääntelyä on esitetty viime vuosina paljon, ja moni niistä on vasta toimeenpanovaiheessa. MTK korostaa, ettei uutta lainsäädäntöä tule valmistella tässä vaiheessa ennen kuin tiedossa on, kuinka olemassa oleva tai ehdotettu uusi lainsäädäntö vaikuttaa metsänomistajiin. Tämä koskee erityisesti EU:n metsästrategian sisältämää aloitetta liittyen kestävän metsätalouden kriteeristöön ja indikaattoreihin ja luonnonläheisen metsätalouden sertifiointijärjestelmää, joiden valmistelua tulee välttää. 

Metsänomistajien roolia niin koko biotalouden arvoketjussa kuin EU:n päätöksenteossa tulee vahvistaa. Metsänomistajia on kannustettava kestävään, aktiiviseen metsänhoitoon, joka on monitavoitteista. Keskiössä tulee olla kannattava metsänhoito, joka tulee nähdä ratkaisuna EU:n haasteisin. 

EU:n biotalousstrategia 

MTK on pääsosin tyytyväinen EU:n biotalousstrategiaan. Strategia nostaa esiin EU:n kannalta kriittiset tavoitteet, kuten fossiilisista materiaaleista irtautumisen, alan työpaikkojen edistämisen sekä EU:n kilpailukyvyn vahvistamisen. Biotaloutta on lähestytty ennen kaikkea rajoituksien ja kasvavan byrokratian näkökulmasta, eikä metsäalan ja maatalouden mahdollisuuksia biotalouden edistämisessä ole ymmärretty tarpeeksi. EU:n uusi biotalousstrategia tuo kuitenkin toimialan takaisin Euroopan laajuiseen päätöksentekoon, mistä MTK kiittää. 

MTK haluaa nostaa strategiasta seuraavat asiat: 

• Byrokratian purku ja sääntelyn yksinkertaistaminen ovat edelleen liian pienessä roolissa. Ilman sääntelyn keventämistä investoinnit ja yritykset voivat siirtyä EU:n ulkopuolelle. 

• Strategia painottaa teollisuutta ja uusia tuotteita; myös olemassa olevat markkinat ja alkutuottajat kriittisenä palikkana arvoketjussa on huomioitava. 

• Metsien osalta Forest Europe-prosessin mainitseminen ja paikalliset ratkaisut ovat myönteinen edistysaskel. Uutta kestävyyssääntelyä ei tule valmistella biotalouden mahdollistamiseksi. 

• Metsien kasvun merkitystä ja puutuotteiden substituutiovaikutusta ei tule unohtaa. 

• Bioenergia on edelleen keskeinen osa huoltovarmuutta. 

• Kaskadikäytön edistäminen toteutuu markkinaehtoisesti – lisäsääntely olisi haitallista. 

LULUCF-asetuksen päivitys 

EU:n vuoden 2040 ilmastolain valmistelu jatkuu. Metsien käyttöä viitoittavaa LULUCF-asetusta päivittäessä nielutavoitteissa tulee ottaa huomioon jäsenmaiden viimeisimmät tiedot nielujen kehityksestä. Nykyinen 310 Mt:n nielutavoite EU:lle ei ole realistinen, sillä metsien nielu on pienentynyt merkittävästi ympäri Eurooppaa. 

• Jos EU:lla säilyy yhteinen LULUCF tavoite, on sen oltava merkittävästi alhaisempi kuin –310Mt. EU:n ei tule nojautua ilmastopolitiikassa nielujen kasvatuksen varaan. Mahdollisen uuden nielutavoitteen tulisi olla pakollisen sijaan indikatiivinen. 

• Uusi metsien ilmastopolitiikkaa toteuttava sääntely tukee metsien kasvunopeuden ylläpitoa sen sijaan, että se tukisi epävarmojen hiilivarastojen säilyttämistä. EU:n on tunnustettava, että nykyinen LULUCF sääntely on epäonnistunut.  

• Metsien rooli ilmastotyössä tunnustetaan koko arvoketjun matkalta. Puutuotteiden lisääminen on hyvä ilmastoteko ja saa aikaan merkittävän substituutiohyödyn. 

Luontoarvomarkkinat 

MTK suhtautuu positiivisesti EU:n luontoarvomarkkinoiden kehittämiseen. Markkinoiden edistämisessä tulee kuitenkin ottaa huomioon markkinalähtöisyys sekä se, että biodiversiteettikrediittien tuottamista ei tule yhdistää puun myyntiin liittyviin tuottoihin tai hiilimarkkinoihin. Komission viime vuonna julkaisema tiekartta antaa mahdollisuudet toimivan markkinan rakentamiseen. 

• MTK korostaa, että toimivia malleja on jo luotu kuten MTK:n luontoarvo markkinapaikka. 

• Tiukkaa lakisääntelyä kannattaa välttää ja panostaa markkinakannusteiden luomiseen. 

Luonnonläheisen metsätalouden määrittely ja sertifiointijärjestelmä 

EU:n metsästrategiaan liittyy aloite metsäsertifioinnin kehittämisestä. Nykyiset metsäsertifikaatit ovat riittävät eikä luonnonläheisen metsätalouden sertifikaatille ole tarvetta. Metsäsertifiointi on markkinatyökalu, eikä markkinaehtoisten järjestelmien muokkaaminen kuulu komission tehtäviin.  Luonnonläheisen metsätalouden (closer-to-nature forestry) määritelmä on osa komission vapaaehtoista ohjeistusta, eikä metsätalouden harjoittamista EU:n alueella pidä ohjata tämän kapean määrittelyn kautta. 

• Vapaaehtoista ohjeistusta luonnonläheiselle metsätaloudelle ei tule tuoda osaksi EU-lainsäädäntöä. 

• Metsänhoitomenetelmät vaihtelevat EU-maissa, ja ne valitaan aina metsänomistajan toiveiden sekä kasvupaikan ja -tyypin mukaan. Siksi yhden menetelmän nostaminen toisten yläpuolelle ei ole järkevää. 

Metsätaloutta edistäviä päätöksiä 

Komissio jatkaa tänä vuonna useiden eri metsäaloitteiden käsittelyä. MTK kannustaa huomioimaan oheiset näkemykset: 

• Kestävän metsätalouden (SFM) tulee olla edelleen metsätaloutta ohjaava periaate. Sitä valmistelevan Forest Europe-prosessin tulisi säilyä tärkeänä myös jatkossa, ja jäsenmaiden tulisi varmistaa, että prosessilla on tarpeeksi suuri tuki. 

• Komission tulisi keskittyä luomaan päätöksiä, jotka edistävät metsien käyttöä ja eurooppalaista biotaloutta. Kun metsäpäätöksiä tehdään, jäsenmaista koostuvan metsäkomitean roolin tulee olla vahva. 

• Komissio jatkaa hiilimarkkinoiden kehittämistä, ja tarkoituksena on lisätä metsänomistajien tuloja. Toimivilla ja kannustavilla hiilisertfiointimarkkinoilla voidaan palkita metsänomistajia panostuksista ilmaston hyväksi. Hiilisertifioinnin metodologioiden tulee olla kuitenkin käytettävät ja sisältää monipuolisen keinovalikoiman. Erityisesti hiiliviljelyyn kuuluvan, ”paranneltun metsätalouden” (improved forest management) kriteeristön tulee kannustaa aidosti kestävään metsänhoitoon ja kasvun lisäämiseen, eikä rajoittua pelkästään niin kutsuttuun luonnonläheiseen metsätalouteen (closer-to-nature forest management). 

• Metsäkatoasetuksen toimivuutta kannattaa edelleen tarkastella, koska asetus vaikuttaa toimimattomalta ja luo vain lisäbyrokratiaa. Myös ennallistamisasetusta on syytä uudelleen tarkastella siinä esitettyjä vaatimuksia keventäen. 

• Metsiä koskeva kestävän rahoituksen taksonomian valmistelu jatkuu. MTK on esittänyt metsätalouden ilmastokriteereihin yksinkertaistamista, sillä nykyisellään ne eivät tue käytännönläheisyyttä eikä niitä ole otettu laajasti käyttöön metsänomistajakunnassa. Yksinkertaistaminen koskee erityisesti ilmastohyötyanalyysin tekoa, jonka teko ei nykyisellään tuo lisäarvoa metsänomistajille.

Maria Pohjala

asiantuntija, kansainväliset metsäasiat

+358 20 413 2387

+358 50 341 7614

aiheet: eu-metsäpolitiikka, bryssel-agenda