EU:n maatalouspolitiikkauudistuksen neuvotteluratkaisu syntyi Brysselissä – kansalliset päätökset ratkaisevat

Takaisin EU:n maatalouspolitiikkauudistuksen neuvotteluratkaisu syntyi Brysselissä – kansalliset päätökset ratkaisevat

Tiedote – Kansainvälinen toiminta

EU:n maatalouspolitiikkauudistuksen neuvotteluratkaisu syntyi Brysselissä – kansalliset päätökset ratkaisevat

25.06.2021

Päätös uudesta EU:n maatalouspolitiikasta (CAP) syntyi kolmikantaneuvottelussa juhannusaattona. MTK:n mukaan päätös on tervetullut. Se takaa, että viljelijöillä on varmuus tukijärjestelmän jatkuvuudesta. Hyvää uudistuksessa on se, että Brysselin päätöksissä on joustavuutta sen verran, että järkevä kansallinen ohjelma on näillä päätöksillä mahdollinen. MTK kritisoi sitä, että maatalouspolitiikan yksinkertaistamisen ja byrokratian karsimisen tavoitteet näyttävät jäävän toteutumatta.

– Odotamme, että ministeri Leppä johtaa kansallista valmistelua niin, että maatalousyrittäjillä on mahdollisuus kannattavaan tuotantoon sekä ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin vastaamiseen markkinoilla, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

MTK muistuttaa, että hallitusohjelmassakin todettu maatalouden kannattavuuskriisi ei ole ratkennut mihinkään.

CAP-uudistuksen monet yksityiskohdat ovat vielä avoinna. Jokaisessa uudistuksessa pirut ovat piileskelleet niissä. Viljelijät tarvitsevat nyt työkaluja ja työrauhaa, jotta voivat sopeutua markkinoiden nopeisiin muutoksiin.

– Ympäristö- ja ilmastotoimiin käytetään jatkossa merkittävä osa CAP-budjetista, mutta jo tällä hetkellä Suomessa käytetään uuden CAP:n tavoitteita suurempi osuus näihin toimiin, Marttila korostaa.

Uudistuksessa Suomen maataloudelle tärkeää on, että pohjoisen maatalouden olosuhteet sekä sektorilla jo tehty työ ruuantuotannon kestävyyden parantamiseksi voidaan huomioida paremmin:
•   Tuen oikeidenmukaisempaa jakautumista edistetään uudistuksessa. Suomelle tämä asia ei ole ongelma ja onkin luonnollista, että meidän ei tarvitse tukia jakaa uudelleen. Tärkeää on varmistaa, että tuet kohdistuvat aktiivituotantoon.
•   Turvemaiden suojelua tehostetaan, mutta viljelyn turvemailla tulee jatkua.
•   Talviaikainen kasvipeitteisyys ei ole mahdollista kaikilla pelloilla Suomessa, lyhyen kasvukauden ja peltojen maalajin vuoksi. Siksi on tärkeää, että tiukasta vaatimuksesta voidaan saada poikkeus.
•   Myös viljelykierto- ja kasvinvuorotusvaatimuksiin saadaan tarvittavia joustoja.
•   Tuotantoon sidottujen tukien maksua voidaan jatkaa nykyisellä tasolla.

Kansallisen ohjelman valmistelu on käynnissä Suomessa ja komission on se myös hyväksyttävä. Liikaa aikaa toimeenpanoon ei siis ole. Uusi politiikka otetaan käyttöön vuoden 2023 alusta.

Lisätietoja
Puheenjohtaja Juha Marttila, 050 341 3167
Maatalousjohtaja Johan Åberg, 040 5233 864
Brysselin toimiston johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki, +32 476 502 704