Cleantechin ja biotalouden tulevaisuus
Blogi – Maaseudun edunvalvonta
Cleantechin ja biotalouden tulevaisuus
01.02.2018
Cleantechillä ja biotaloudella tarkoitetaan tavanomaista vähemmän kuormittavia tuotteita, palveluita sekä teknologioita, ja sen ratkaisut kytkeytyvät esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, uusiin materiaaleihin, kuljetusten kehittämiseen, materiaali- ja energiatehokkuuteen, kemikaalien hallintaan sekä vesien- ja jätteiden kierrätykseen ja hallintaan. Pitkäjänteisen politiikan ansiosta Suomi on menestynyt kansainvälisesti cleantechin ja biotalouden kehittämisessä. Monet organisaatiot, kuten ministeriöt, Luke, SYKE ja VATT ovat olleet tässä prosessissa mukana.
Cleantechillä voidaan vastata globaaleihin ympäristöhaasteisiin sekä edesauttaa teollisuuden ja palveluiden kilpailukykyä. Lisäksi sillä pystytään merkittävästi edesauttamaan biotalouden kehitystä. Toisaalta cleantech ja biotalous voidaan ajatella myös erillisinä strategioina kohti kestävää yhteiskuntaa edistäen samalla investointi- ja innovaatioekosysteemien rakentumista. Molemmat ovatkin olleet Valtioneuvoston kärkihankkeina. Erona niissä on lähinnä se, että cleantech on biotaloutta laajempi kokonaisuus, ja ehkä osittain tämän takia cleantech onkin jäänyt biotalousbuumin jalkoihin sen selkeämmän rajauksen takia.
Tähän mennessä Suomen biotalouden kehitys on ensisijaisesti keskittynyt metsäteollisuuteen, mutta lähitulevaisuudessa myös elintarviketeollisuuden, maatalouden sivuvirtojen sekä sinisen biotalouden ratkaisuihin tulisi keskittyä entistä enemmän, sillä niissä on monia mahdollisuuksia, joita ei olla vielä tunnistettu. Näin ollen uusien innovaatioiden kehittämiseen tulee panostaa. Ongelmana tässä, kuten lähes kaikessa muussakin on tietenkin rahoituksen riittämättömyys. Onneksi Suomen talouskasvu on kuitenkin piristymään päin, jolloin tällaisiinkin asioihin on mahdollista panostaa.
Peltobiomassat, ksylitolipurukumit, maitohappobakteerijogurtit sekä kasvisterolimargariinit ovat esimerkkejä maatalouteen ja elintarvikkeisiin liittyvästä biotaloudesta. Peltobiomassat tarkoittavat kivennäis- ja turvemaiden pelloilla kasvatettavia energiakasveja, joita ovat muun muassa ruokohelpi, hamppu, rypsi, olki ja energiapaju. Peltobiomassoja voidaan polttaa sellaisenaan tai niistä voidaan jalostaa joko kiinteitä tai nestemäisiä biopolttoaineita, kuten biodieseliä. Muun muassa UPM ja Neste ovat olleet mukana kehittämässä biopolttoaineita.
Erityisesti metsäbiotalous on aiheuttanut ympäristöihmisissä vastareaktioita hakkuiden vuoksi, mutta toivottavasti LULUCF ja REDII osoittautuvat menestystarinoiksi. Biotalous ja cleantech ovat vielä lapsenkengissä, mutta tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.
Joanna Asumus
aiheet: biotalous, cleantech, euroopan ytimestä
EUROOPAN YTIMESTÄ
MTK:n Brysselin toimisto
Brysselin toimiston tehtävänä on ajaa jäsentemme etuja sekä varmistaa, että Suomen maatalouden erityispiirteet otetaan huomioon mahdollisimman hyvin EU:n lainsäädännössä ja kansainvälisessä kauppapolitiikassa. Brysselin toimisto seuraa EU:n maatalouspolitiikkaa ja toimii aktiivisesti Euroopan maataloustuottajien ja maatalousosuuskuntien järjestö Copa-Cogecassa.
Euroopan ytimestä -blogia on kirjoittanut Brysselin toimistolla harjoittelijana työskennelleet Tiina Paajanen, Elin Sundblad, Terhi Korpi, Kaius Oljemark, Joanna Asumus, Elisa Vornanen, Pentti Linnamaa, Linnea Nordling, Milla Anttila sekä Iida Viholainen.
