Päiväkodin ruokalistalla on paljon paikallista ruokaa, ja pääosin kotimaista ruokaa, sesongin mukaisesti. Dagsmarkin päiväkodin arvion mukaan ruuan raaka-aineiden kotimaisuusaste on yli 90 %. Ruokien toimittajat ja alkuperä tunnetaan tarkkaan, jopa xylitol-pastillien toimittajaa myöten. Marjoissa, vihanneksissa ja esimerkiksi kananmunissa tuotteet tulevat paikallisilta toimijoilta.  
 
Hyvän kotimaisen ruuan lisäksi päiväkodissa tehdään arvokasta ruokakasvatustyötä lasten parissa. Osa ruokakasvatusta on päiväkodin oma puutarha, jonka antimista nautitaan yhteisessä pöydässä. Omenat, raparperit, viinimarjat ja karviaiset kasvatetaan itse, ja niitä saadaan myös kyläläisiltä. 

Päiväkodissa vältetään ruokahävikkiä kotoisilla ja toimivilla keinoilla sekä huolehditaan lapsentasoisella, yhteisöllisellä tavalla kierrätyksestä. Uusia tuotteita ja makuja kehitetään osittain yhteistyössä tuottajien kanssa. Lapsille opetetaan mistä ruoka tulee. Päiväkotilaiset tekevät metsäretkiä ja maatilaretkiä. Joskus mennään katsomaan vaikkapa syksyistä perunannostoa. Dagsmarkin päiväkodin ruokalistoissa huomioidaan satokausi ja juhlapyhät. 
 
Kilpailun tuomaristo ilahtui tasokkaasta hakijajoukosta, joka on hyvä esimerkki hienosta työstä julkisten aterioiden parissa ympäri Suomen.  
 
Raadin puheenjohtaja Tero Lahden mielestä kotimaisuusasteen laskemiseen tarvittaisiin yhtenäinen laskutapa ja suurtalouskeittiöille helppo kotimaisuuslaskuri, jotta ruuan parissa tehty hyvä työ näkyisi. Ruuan kotimaisuus on tänä päivänä iso trendi, ja se kiinnostaa laajalti kuluttajia. Julkiset ateriat koskettavat lähes jokaista kuntalaista joko suoraan tai välillisesti.  
 
-    Oiva-hymynaaman lisäksi käytössä voisi olla vaikkapa kotimaisuusnaama, jonka voisi laittaa ravintolan seinälle. Lisäksi voisi hyödyntää esimerkiksi Hyvää Suomesta -merkin kriteerejä, jossa kotimaisuusaste lasketaan painomäärän mukaan, visioi Lahti.

Kilpailuun osallistui 13 julkisia aterioita tarjoavaa toimijaa 

Kilpailuun saivat osallistua kunnan, kaupungin tai hyvinvointialueen ruokapalvelut tai ruokaa tuottavat in house -yhtiöt, jotka käyttävät esimerkillisellä tavalla kotimaista ruokaa. Osallistujia oli maakunnallisesta toimijasta yhden päiväkodin tai oppilaitoksen ruokahuollosta vastaavaan pienempään keittiöön.  
 
Tuomaristo painotti arvioissaan mm. tarjotun ruuan raaka-aineiden kotimaisuusastetta ja vastuullisuutta sekä satokauden, sesongin, ruokakulttuurin ja paikallisuuden huomioimista aterioissa.  Raati arvosti myös ruokatarjonnan rikkautta, uutuuksia ja halua kehittyä.  
  
Kilpailun tuomaristo:   
Tero Lahti, raadin puheenjohtaja, MTK:n valtuuskunnan 1. varapuheenjohtaja   
Eerikki Viljanen, MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja 
Sari Lantta, MTK:n valtuuskunnan 2. varapuheenjohtaja   
Susanna Valtonen, MTK:n maaseutunuorten edustaja 
Matti Puolimatka, ylijohtaja, Ruokavirasto 
Anni-Mari Syväniemi, toiminnanjohtaja, Ruokatieto ry 
Minna Karhunen, toimitusjohtaja, Kuntaliitto 
Heidi Siivonen, raadin sihteeri, ruokamarkkina-asiantuntija, MTK.  
 
 

Heidi Siivonen

ruokamarkkina-asiantuntija, kuluttajatyö

+358 20 413 2925

+358 40 568 8802

aiheet: ruoka, kotimainen ruoka, ruuantuotanto, vastuullisuus, lähiruoka, yhteistyö, kotimaisuus, lähiruokateko, paikallisuus, hyväkotimainenateria