Nyt julkaistut pykäläehdotukset vaikuttavat ensilukemalta suhteellisen tarkoituksenmukaisilta kotieläintuotannon kannalta. Uutta on korostettu vaatimus siitä, että ihmisen hoidossa olevan eläimen tulisi voida toteuttaa tärkeitä olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Tähän vaatimukseen perustuu myös eläimen jatkuva paikalleen kytkemisen kieltäminen pysyvässä pitopaikassa, tosin lypsylehmiä ja hiehoja koskevin poikkeuksin.

Hevosten ja sonnien jatkuva kytkettynä pitäminen kuitenkin kiellettäisiin ja emakon ja ensikon pitoa tiineytyshäkissä tultaisiin rajoittamaan, mutta 15 vuoden siirtymäajalla. Kivuliaissa toimenpiteissä, kuten nupoutus tai possun kastraatio, vaadittaisiin aina kivunlievitys. Uutta tulisi olemaan myös listat eläinlajeista, joita voidaan pitää tuotantoeläimenä, sirkuseläimenä tai kiertävissä eläinnäyttelyissä; mukana tuotantoeläinlistauksessa on kaikki tällä hetkellä tuotantoeläimenä pidettävät lajit. Listoilla on myös hevonen, jonka asema määräytyy käyttötarkoituksen mukaan. Jalostussääntelyäkin tarkennetaan: lakiin kirjattaisiin pyrkimys elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen. Hyvä linjaus erityisesti tiettyjen lyttykuonoisten koirarotujen osalta, joiden synnytys vaatii yleensä sektion pennun suuren pään vuoksi, samoin kuin belgian sininen - nautarotu, jonka vasikka on liian suuri syntymään normaalisti.

Uutta olisi myös eläimen luovutuksen yhteydessä vaatimus kertoa eläimen terveydentilasta ja hyvinvoinnin kannalta tarvittavista tiedoista. Eläintä ei saisi enää pitää kaupan toreilla ja markkinoilla eikä luovuttaa alle 16-vuotiaalle ilman huoltajan suostumusta. Eläinkilpailut, joissa eläin voi joutua alttiiksi kohtuuttomalle rasitukselle tai muulle kivulle ja kärsimykselle, ml. ainakin ravikilpailut ja matkaratsastus, olisivat ilmoituksenvaraista toimintaa. Uutta olisi myös kilpailun järjestäjän pätevyysvaatimukset.

Valvontaviranomaiselle ollaan antamassa joitakin lisäkeinoja ja entisiä täsmennettäisiin. Edelleen valvontaa tehtäisiin sekä epäilyn perusteella, että ilman epäilyä suunnitelman tai määräyksen perusteella. Viranomaiseksi lisätään nyt uutena maakunta, joka päättäisi valvontaa tekevästä virkamiehestä. Valvontaviranomaisen pätevyysvaatimusta ei toivomuksista huolimatta ole luonnokseen kirjattu. Ilmoitusvelvollisuus mahdollisesta eläinsuojeluongelmasta laajenisi mm. lomituspalveluun, sosiaali- ja terveydenhuoltoon, jopa seurakuntaan ja ulosottoviranomaiseen.

Uutena hallinnollisena keinona tulisi viranomaisen antama kehotus, jos laiminlyönti on vähäinen esim. jos ilmoitus on tekemättä tai laiminlyönti on korjattavissa heti. Kiireelliset eläinsuojelulliset toimenpiteet (hoidon hankkiminen, lopettaminen) jaetaan nyt useaan eri lakipykälään, kun ne aikaisemmin oli vain yhdessä. Omistajan oikeusturva varmistetaan edelleen hallintolain mukaan. Tähän olisi toivonut kirjausta lakitasolle ainakin tarkastuspöytäkirjan jättämisestä tietyn ajan sisällä, mutta sitä ei nyt ole.

Lakiluonnos muuttunee lausuntokierroksen ja eduskuntakäsittelyn aikana. On tärkeää, että kaikki kotieläintahot tuovat lausunnoissaan esiin oman kantansa. Laki eläinten hyvinvoinnista on yksi tärkeimmistä säädöksistä, joka koskee kaikkea eläinten pitoa, eläimen omistajan vastuita ja velvollisuuksia. MTK:ssa on linjattu, että uudistettavan eläinsuojelulain tulee olla maailman paras eläinsuojelulaki, joka huomioi sekä tuotantoeläinten että maatalousyrittäjien hyvinvoinnin ja varmistaa kotimaisen maataloustuotannon jatkuvuuden.

Jokaisen suomalaisen on ymmärrettävä, mihin laki velvoittaa. Kansallisen lainsäädäntömme ei tule heikentää kotimaisten kotieläintuotteiden kilpailuasemaa muita EU-maita tiukemmilla eläintenpidon normeilla. Suomalaiset maatalousyrittäjät ovat valinneet kotieläintuotannon strategiaksi vastuullisuuden ja laadun ja eettisen laadun yksi ulottuvuus on eläinten hyvinvointi.

Leena Suojala, asiantuntija, 040 779 2945