EU:n ennallistamisasetuksen eteneminen pysäytettävä parlamentin päätöksellä – ehdotus ei kuulu kolmikantaneuvotteluihin vaan takaisin valmisteluun

Takaisin EU:n ennallistamisasetuksen eteneminen pysäytettävä parlamentin päätöksellä – ehdotus ei kuulu kolmikantaneuvotteluihin vaan takaisin valmisteluun

Uutinen – Maaseudun edunvalvonta

EU:n ennallistamisasetuksen eteneminen pysäytettävä parlamentin päätöksellä – ehdotus ei kuulu kolmikantaneuvotteluihin vaan takaisin valmisteluun

07.07.2023

Luonnon ennallistamista koskevaa asetusehdotusta käsitellään ensi viikolla EU-parlamentin täysistunnossa. Komission ehdotuksen ongelmallisuus on parlamentissa tunnistettu, mutta sen lopullinen kohtalo on vielä ratkaisematta. Parlamentin maatalousvaliokunta päätti vastustaa koko ehdotusta, ja samaan ratkaisuun päätyi myös kalatalousvaliokunta. Ympäristövaliokunta puolestaan hylkäsi lopulta pitkällisen äänestysrupeaman kautta muodostumassa olleen mietintönsä.

Yksinkertaistaen kuvattuna täysituntoon edettäessä ollaan lainsäädäntötekstin osalta lähtöruudussa, sillä käsittelyssä on valiokunnan mietinnön sijaan komission alkuperäinen ehdotus. Odotettavissa on, että täysistuntoäänestyksiä varten lainsäädäntötekstiin tehdään lukusia tarkistuksia. Tämänhetkisten tietojen mukaan ehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn edetään kuitenkin vasta siinä tapauksessa, jos koko asetusehdotuksen hylkäämiselle ei ensin suoritettavassa äänestyksessä ole enemmistön tukea. MTK pitää tarpeellisena, että täysistunnossa ehdotus hylätään kokonaan. Sen ei tule edetä kolmikantaneuvotteluihin, vaan sen on palattava takaisin komission valmisteluun.

Neuvostossa hyväksyttiin äskettäin asetusehdotusta koskeva yleisnäkemys. MTK on pettynyt lopputulokseen. Yleisnäkemykseen sisältyvät muutokset eivät kokonaisuudessaan tarkasteltuna ja tärkeimpien artiklojen osalta ole riittäviä tasapainoisen ja hyväksyttävän lopputuloksen aikaansaamisen kannalta. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin, vaikka yleisnäkemykseen sisältyykin myös useita komission ehdotusta parantavia muutoksia. Suomi ei neuvostossa tukenut yleisnäkemystä, ja sitä vastustamaan asettuivat myös Puola, Alankomaat, Italia ja puheenjohtajana yleisnäkemyksen valmistelusta vastannut Ruotsi.

MTK on lainsäädäntöprosessin alusta saakka pitänyt komission ehdotusta erittäin ongelmallisena ja epäonnistuneena. Kritiikin syitä on lukuisia, mutta niistä merkittävimpiä ovat joustamattomuus, liian vähäiset mahdollisuudet kansalliselle harkinnalle, eri tavoitteiden yhteensovittamistarpeiden sivuuttaminen ja puutteelliset vaikutustenarvioinnit. Epäkohtien korjaamiseksi tarvittaisiin erityisesti 4 artiklan mukaisten ennallistamisvelvoitteiden rajaamista vain Natura 2000 -verkostoon kuuluville alueille sekä heikentämiskieltojen merkittävää supistamista, kansallisen joustonvaran lisäämistä maatalous- ja metsäympäristöjä koskevien indikaattoreiden valitsemiseen, maatalouskäytössä olevien turvemaiden ennallistamisvelvollisuuksien pienentämistä, komission määräysvallan kaventamista kansallisten ennallistamissuunnitelmien ja delegoitujen säädösten osalta sekä 70 vuoden takaiseen tilanteeseen viittaavasta vertailuajankohdasta luopumista.

MTK on sitoutunut tavoitteeseen pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja kääntää kehitys elpymisuralle. Osana tavoitteiden saavuttamiseen pyrkimistä MTK pitää myös ennallistamista tarpeellisena ja tukee kansallista Helmi-elinympäristöohjelmaa Suomessa. MTK ja SLC ovat tehneet aiemmin ilmastotiekartan, ja nyt järjestöt valmistelevat tutkijoiden avustuksella tiekarttaa luonnon monimuotoisuuden haasteiden ratkaisemiseksi. Järjestön kritiikin syynä eivät siis ole tavoitteet, vaan heikosti valmisteltu, käytäntöön sopimaton ja hyväksyttävyyden puutteesta kärsivä asetusehdotus.