null Ensi vuoden alussa britit eivät ole enää EU-jäseniä

Uutinen – Kansainvälinen toiminta

Ensi vuoden alussa britit eivät ole enää EU-jäseniä

16.7.2020

Moni asia muuttuu brittien kanssa käytävässä kaupassa 1.1.2021. Sovitaan jatkoneuvotteluissa mitä tahansa, rajat ylittävä vienti tarkastetaan ja kirjataan, vaikka tulleja tai kiintiöitä ei kaupassa olisikaan. Lisäksi on paljon muuta opeteltavaa, kuten kaupankäynnin muut edellytykset, vientiyritykseksi rekisteröityminen, kolmasmaa ALV-käytännöt ym, jos yritys ei ole aikaisemmin vienyt tuotteita tai palveluita EU-alueen ulkopuolelle.

Kesäkuun loppuun mennessä piti yhdessä sopia brittien kanssa neuvotteluajan jatkosta, jos se olisi koettu tarpeelliseksi. Erosopimus brittien kanssa määrittää tämän ja kun britit eivät missään tapauksessa halunneet jatkoneuvotteluaikaa, astuu ero täysimääräisesti voimaan vuoden vaihteessa. Käytännössä on siis aikaa lokakuulle saada aikaan neuvottelutulos, jonka päätöksentekijät, parlamentti ja neuvosto, voisivat vahvistaa ennen vuodenvaihdetta. Muussa tapauksessa ero astuu voimaan mm. ilman sopimusta kaupankäynnin helpottamisesta. 

Erosopimus ja tuleva kauppasuhde ovat kaksi erillistä kokonaisuutta, jotka linkittyvät toisiinsa mm. neuvottelutakarajojen kautta. EU:lle on tärkeää, että erosopimuksessa sovitut tullaus ja standardisäännöt saadaan voimaan, kun Pohjois-Irlannin tuotteiden pitää saada vapaasti liikkua rajan yli Irlannin tasavallan puolelle, siis EU:n sisämarkkinoille. Pohjois-Irlanti on samalla standardialueelle, mutta brittien tullialueella siihen asti, kunnes pohjoisirlantilaiset itse päättävät erota järjestelystä. Tämän takia valmistellaan Pohjois-Irlannin tuotteille ja tuotannolle omaa merkintää tunnisteeksi EU:n sisämarkkinakelpoisuudesta.  

Komissio on pysynyt tiukasti neuvottelumandaatissaan. Maatalouspääosaston kannalta tärkeimmät asiat ovat tasapuoliset kilpailuolot (LPF) ja kalastuskysymykset. Brittien eron astuessa voimaan brittien käyttämät elintarvikestandardit eivät lähtökohtaisesti poikkea EU:n standardeista. EU:n näkökulmasta oleellista on, mitä tapahtuu tulevaisuudessa, kun britit säätävät omaa lainsäädäntöään ja sovittavat sen yhteen tulevien kauppasopimustensa kanssa. Esimerkiksi USA haluaa brittien tunnustavan omat ruokaturvallisuusperiaatteensa. 

Lihan pintadesinfiointi, eläinlääkintä, kasvuhormonien käyttö, raktopamiini, gmo-hyväksyntä, torjunta-aineiden jäämätasot vain muutamana esimerkkinä haasteista, joita britit joutuvat ratkaisemaan, jos haluavat kauppasopimuksen USA:n kanssa. EU:n näkökulmasta tämä kehityskulku ei voi johtaa tilanteeseen, jossa brittien kautta tuotaisiin EU:n sisämarkkinoille tuotteita, joita EU ei ole hyväksynyt tuotavaksi suoraan USA:sta, jos sitä mahdollisuutta ei erikseen suljeta pois.

Tullijärjestely sovittiin erosopimuksessa. Käytännön toteuttaminen tulee olemaan hankalaa, kun tuotteiden mahdollinen EU:n sisämarkkinoille meno ratkaisee, milloin tuotteilta peritään EU:n ulkotulli ja milloin brittien uusi ulkotulli tai tuotteet voivat siirtyä muualta brittien markkinoilta Pohjois-Irlantiin ilman tullien perintää. 

EU:n tuontikiintiöiden jako hiertää edelleen monia maita. EU27 ja britit ovat yhdessä ehdottaneet nykyisten EU:n tuontikiintiöiden jakamista kahteen osaan 2013-2015 keskimääräisen tuonnin jakauman perusteella nykyisten kiintiöiden puitteissa. Osalle WTO-maista tämä ei käy, vaan en hakevat kompensaatiota EU:lta. Osa haluaa EU:n jatkossakin pitävät samat tuontikiintiöt ja he neuvottelevat brittien kanssa uusista brittien markkinoille tulevista kiintiöistä. Asiaa ei voida ratkaista vain EU:n ja brittien yhteisellä päätöksellä.

Kiintiökeskustelussa on kolme ryhmää:
1. Maat, joiden kanssa on läheiset kauppasuhteet tai juuri neuvoteltu kauppasopimus.
2. Maat, joiden kanssa neuvottelut ovat menossa tai neuvottelutulokset ovat ratifiointiprosessissa. Tällaisia ovat mm. Mercosur-maat ja Uusi-Seelanti.
3. Maat, joilla on enemmän systeemisiä ongelmia kiintiöjärjestelmän kanssa. Esimerkiksi Kiinan mahdollisuudet kiintiöihin tai mitä brittien sitoumukset aikanaan GATTin Uruguayn kierroksella käytännössä tarkoittaisivat uudessa tilanteessa.

Luomustandardien yhdenvertaisuus pitää sopia erikseen. Yksi esimerkki erilaisista vastavuoroisten vastaavuuksien sopimisesta on luomustandardi. Brittiläiset luomutuotteet eivät pääse luomuna EU:n sisämakkinoille ennen kuin EU ja britit ovat päässeet sopimukseen standardien vastaavuuksista. Käytännössä muutos ei ole välittömästi iso, mutta jos brittien ja EU:n luomuvaatimukset kehittyvät eri suuntiin tai eritahtisesti, vastaavuussopimuksella on käytännön merkitystä. Samanlainen tilanne on tuotteiden alkuperäsäännöillä, jotka määrittävät, miten tuotetta käsitellään sopimuksen nojalla.



Juha Ruippo

johtaja

kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö ja -politiikka, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), EU-asioiden koordinaatio Suomessa: EU:n budjetti, Brexit, tuleva puheenjohtajuuskausi (syksy 2019), kv-järjestöyhteistyö: World Farmers' Organisation (WFO), FAO, OECD, AgriCord

+35820 413 2341

+35840 55 33 232

aiheet: eu, brexit, kauppapolitiikka, elintarvikevienti