null EU-linjausten aika

Blogi – Kansainvälinen toiminta

EU-linjausten aika

4.2.2021

Suomen hallitus linjaa lähivuosien politiikkaansa ja tavoitteitaan keskeisiin Euroopan Unionissa esillä oleviin asioihin viime viikolla (28.1.2021) julkaistussa EU-selonteossa: "Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta. Vahva ja yhtenäinen EU – kohti kestävämpää Euroopan unionia". Edellisen kerran kattava hallituksen EU-selonteko annettiin vuonna 2013. Maan edellinen hallitus linjasi EU-asioita vuosittaisissa EU-vaikuttamisstrategioissaan. Tuore valtioneuvoston EU-selonteko etenee nyt eduskunnan käsittelyyn ja toivottavasti EU-asiat herättävät myös laajempaa keskustelua.

Hallituksen lähtökohtana EU-asioissa on se, että Suomen vahvuutena on aloitteellinen, johdonmukainen ja myönteisesti eurooppalaiseen yhteistyöhön suhtautuva linja. Suomi haluaa olla yhteistyökykyinen jäsenvaltio, joka etsii aktiivisesti yhteisiä, eurooppalaista lisäarvoa luovia ratkaisuja ja edistää avoimuutta. Selonteossa muistutetaan, että Suomen isot haasteet, kuten ilmastonmuutos, pandemiat, muuttoliike tai vahvistuvat geopoliittiset kiistat ovat maailmanlaajuisia. Yksin Suomi ei voi näihin vastata. Olemalla rakentavasti mukana kaikessa EU-yhteistyössä ja keskustelussa EU:n kehittämisestä, saamme äänemme kuuluviin, näkemyksillemme painoarvoa ja voimme ajaa omia tavoitteitamme ja etujamme sekä vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen. Suomi pitää tiukasti kiinni siitä, että EU:n yhteiset arvot, kuten demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta.

Selonteossaan hallitus linjaa, että yhteiskuntiemme resilienssin, EU:n kilpailukyvyn, ekologisen kestävyyden sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta on välttämätöntä, että EU:n kasvustrategia perustuu ilmastoneutraalin talouden luomiseen. Suomi tukee nykyisen komission esittämiä Vihreän kehityksen -ohjelman, Green Dealin linjauksia. Suomi haluaa EU:n olevan jatkossakin vahva globaali toimija. Voimistunut suurvaltakilpailu ja Euroopan lähialueiden epävakaus korostavat tarvetta lujittaa unionin globaalia roolia turvallisuuden tuottajana. Kumppanuudet ja aktiivinen rooli kansainvälisillä monenkeskisillä foorumeilla vahvistavat EU:n kriisinsietokykyä. Selonteossa korostetaan vahvasti EU:n sosiaalisen ulottuvuuden tärkeyttä ja hallitus näkee sen tekijäksi, jolla lisätään unionin yleistä hyväksyvyyttä kansalaisten keskuudessa. Suomen tavoitteena on se, että EU:n sosiaalisen ulottuvuuden aloitteet tukevat pohjoismaisen hyvinvointimallin kehittämistä.
   
MTK:lle keskeisimmät linjaukset sisältyvät selonteon luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevaan lukuun. On hieman kummallista, että EU:n keskeistä politiikkasektoria, yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat linjaukset rajoittuvat selonteossa vain pariin lauseeseen. Toisaalta kirjauksia maatalouspolitiikasta voi pitää hyvänä kiteytyksenä tärkeään asiaan. Suomi haluaa yhteistä maatalouspolitiikkaa, joka huomio viljelijöiden toimeentulon, jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet ja erityispiirteet, turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden saatavuuden kuluttajille, luonnon moninaisuuden ja ruoantuotannon ilmastokestävyyden ja eläinten hyvinvoinnin.  Itse olisin kaivannut hieman kattavampaa analyysia esimerkiksi maaseudun kehittämispolitiikan merkityksestä Suomelle.

Myös metsäasioita koskevat kirjaukset selonteossa ovat kannatettavia. Suomi korostaa metsiemme merkitystä talouden ja työllisyyden kannalta, mutta myös luonnon monimuotoisuuden kannalta sekä ilmastonmuutosta hillitsevinä nieluina. Suomi haluaa pitää metsäpolitiikan jatkossakin kansallisen päätäntävallan piirissä ja Suomi aikoo olla vaikuttamassa aktiivisesti EU:n metsiin liittyvien politiikkatoimien valmisteluun. Suomi haluaa edistää puurakentamista sekä myös kestävän biotalouden mahdollisuuksia. Metsäteollisuus on Suomelle tärkeä ja sen merkitys voi edelleen vahvistua uusien, fossiilisia korvaavien tuotteiden ja raaka-aineiden myötä.

Keskeisiä linjauksia selonteossa ovat myös kirjaukset maankäyttösektorin päästöistä ja nieluista.  EU:n komissio valmistelee parhaillaan ns. Fit for 55- lainsäädäntöesityksiä, joilla vastataan kiristyviin ilmastotavoitteisiin vuoteen 2030. Näillä näkymin lakiesityksiä on tulossa kesäkuussa. MTK:lle keskeisintä tässä kokonaisuudessa on nimenomaisesti maankäyttösektoria koskevat esitykset. Komissiossa kaavaillaan maataloussektorin yhdistämistä nykyiseen LULUCF-sektoriin. Hallitus kirjaa selonteossaan tähän asiaan liittyvän kantansa seuraavasti: Suomi lähtee siitä, että uudessa maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsiä koskevassa LULUCF-asetuksessa tulisi kannustaa varastojen ja nielujen vahvistamiseen nykyistä paremmin. Suomi haluaa, että tulevaisuudessa maankäyttösektorin hiilinielut ja varastot otetaan todenmukaisesti huomioon ilmastolaskelmissa. Ei tule luoda tilannetta, jossa jokin maa voi hyötyä Suomen metsänieluista ja jättää niiden avulla päästövähennyksiä tekemättä.

MTK on perinteisesti ollut aktiivinen EU-asioissa. Suomen maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen avoimille EU-markkinoille siirryttäessä ja lukuisissa politiikka- ja budjettiuudistuksissa on vuosien varrella edellyttänyt aktiivisuutta ja määrätietoista vaikuttamistyötä. Tarve järjestön aktiiviseen EU- vaikuttamiseen ei ole katoamassa tulevaisuudessa, päinvastoin. Erityisesti metsäasioissa EU-vaikuttamisen merkitys on juuri nyt korostumassa. Järjestössä kannattaa käydä keskustelua myös yleisemmin siitä millaista EU:ta tarvitsemme ja haluamme tulevaisuudessa. Tähän tarjoutunee mahdollisuus, kun valmisteilla oleva EU:n tulevaisuuskonferenssi käynnistyy. Kuluvana vuonna myös MTK:n Brysselin toimisto täyttää 30-vuotta ja tähän teemaan liittyvät tapahtumat tarjonnevat myös mahdollisuuksia järjestön EU-linjauksiin. MTK esitteli edellisen kerran EU-linjauksiaan viime eurovaalien alla: "MTK:n näkemyksiä EU:sta ja sen tulevaisuudesta".

EUROOPASTA JA EU:STA

Simo Tiainen, johtaja, MTK


Olen Itä-Suomesta opintielle ja maailmalle lähtenyt maatilan poika.
Bryssel ja EU ovat vuosien varrella tulleet tutuksi eri työtehtävissä, mm. MTK:n Brysselin toimistossa. Nykyinen tehtäväni Euroopan Talous- ja Sosiaalikomitean (ETSK) jäsenenä vie minut edelleen säännöllisesti Brysseliin.
Asun Vantaalla, vietän kesäni pääosin Tuusulassa ja kotitilani Savonlinnassa on edelleen tärkeä paikka. Perheeseeni kuuluvat vaimoni Helena ja kolme opiskelevaa lasta. Harrastan liikuntaa ja musiikkia.
Tässä blogissa käsittelen erityisesti ajankohtaisia EU-aiheisia teemoja.