Kauppasopimuksessa tavoitellaan tullitonta ja kiintiötöntä kauppaa eron jälkeen. Tämä edellyttää tasavertaista kilpailutilannetta yrityksien välillä. Tärkeimpiä erottavia tekijöitä ovat laatu-, ympäristö-, työvoimastandardit ja yritystuet, joita EU on neuvotteluissa pyrkinyt rajaamaan. Tämä ei merkitse EU:n ulkopuolisen maan suvereniteettiin puuttumista, mutta edellyttää sisämarkkinoille pääsyn vastineeksi, että kauppakumppani tekee vastaavat muutokset lainsäädäntöönsä oman päätöksentekomallinsa mukaisesti.  
 

Kilpailutilanne muuttuu dramaattisesti brittimarkkinoilla

Nyt tehdään historian ensimmäistä kauppasopimusta, jossa siirrytään pois sisämarkkinoiden vapaakaupasta eli lähtökohtaisesti tullit ja kiintiö tulevat voimaan normaalin kolmasmaaviennin byrokratian lisäksi.  

London School of Economics (LSE) on yksi markkina-arvioiden tekijä. LSE on arvioinut sopimuksellisen ja sopimuksettoman eron vaikutuksia markkinoilla. Maito- ja lihatuotteilla sopimuksellinen ero vähentäisi EU-vientiä britteihin 15 – 20 %, mutta sopimuksettoman eron seurauksena viennin romahtaminen voisi olla luokkaa 60 – 95 %. Monessa arvioissa vaikeuksia tuottaa järkevän perusdatan löytäminen. Käytännössä hintojen nousu brittikuluttajalle voi olla merkittävästi suurempi, jos korvaavaa tuotetta ei maailmalta löydykään ja silloin kuluttajat maksaisivat tullit ja muut vientikustannukset.  

Suurin häviäjä tässä eroprosessissa on brittikuluttaja. Kuluttajaostoskorin hinnan ennustetaan nousevan 6 %, mutta sopimukseton ero nostaisi kuluttajahintoja 22 %. Muutos on suuri ja viime viikolla tarkennettu brittien tuontitullikirja (16.12.) saa varmasti seuraavat muutokset nopeasti, jos brexit toteutuu vuodenvaihteessa ilman kauppasopimusta EU:n kanssa.

Muutoksen seurauksena viejät ovat täyttäneet varastot Brittein saarilla. Samalla rekkaliikenne on kasvanut rajusti, +30 – 50 %, ruuhkauttaen liikenteen kanaalin kummallakin puolella. Monelle yrityksellä varastotilojen rajallisuuden lisäksi varastoitavaan tavaraan sitoutunut pääoma on tullut rajoittavaksi tekijäksi tuotteiden säilyvyyden lisäksi.  

Ennen vuoden vaihdetta ehtii vielä

Vaikka normaalia poliittista päätöksentekoprosessia ei ehditäkään käydä läpi ennen vuoden vaihdetta, jäsenmaiden poliittisella päätöksellä sopimus saadaan voimaan. Odotellaan sitten poliittisia päätöksiä, kun niihin tarjoutuu mahdollisuus. Parlamentti pisti omaksi päätöksenteon tämän vuoden takarajaksi 20.12. eli siihen päätöksentekoprosessiin neuvottelutulos ei enää ehdi. 

MFF:ssä 5 miljardin tukivaraus

EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen on varattuna 5 miljardin euroa brexitin aiheuttamien haittojen korvaamiseen. Päällimmäisenä tukitarvelistalla ovat olleet lento- ja autoteollisuus elintarvikesektorin rinnalla.

Brexit-muutosta on elintarvikealalla verrattu Suomen elintarvikesektorin kokemiin ongelmiin Venäjän embargon kanssa. Skaala vain on merkittävästi suurempi eli EU. Kuten aikaisemmin olleet taulukot osoittavat, mahdollisuudet ovat isoon häiriöön. Jos häiriötä verrataan käytettävissä oleviin EU-tukiin, ne eivät tule korvaamaan häiriön kustannuksia eikä elpymisrahat helpota lisävarojen etsimistä.

Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kehitysyhteistyö, EU-asiat, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), WFO, FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232

aiheet: eu, brexit, maatalous, kauppapolitiikka, uk