null Sopimus pienentäisi brexitin haittavaikutuksia

Artikkeli – Kansainvälinen toiminta

Sopimus pienentäisi brexitin haittavaikutuksia

21.12.2020

EU-UK -kauppasopimus ei poistaisi brexitin haittavaikutuksia elintarvikekauppaan, mutta pienentäisi tulleja ja vähentäisi rajamuodollisuuksia. Elintarvikeala poikkeaa muusta tavarakaupasta, sillä tullit ovat perinteisesti toimineet merkittävänä elintarviketuotannon suojana. Tullien lisäksi kauppakustannuksia lisäävät erilaiset tarkastukset ja todistukset. Suurimmillaan lisäkustannukset ovat eläinperäisien tuotteiden tarkastuksissa.

Kauppasopimuksessa tavoitellaan tullitonta ja kiintiötöntä kauppaa eron jälkeen. Tämä edellyttää tasavertaista kilpailutilannetta yrityksien välillä. Tärkeimpiä erottavia tekijöitä ovat laatu-, ympäristö-, työvoimastandardit ja yritystuet, joita EU on neuvotteluissa pyrkinyt rajaamaan. Tämä ei merkitse EU:n ulkopuolisen maan suvereniteettiin puuttumista, mutta edellyttää sisämarkkinoille pääsyn vastineeksi, että kauppakumppani tekee vastaavat muutokset lainsäädäntöönsä oman päätöksentekomallinsa mukaisesti.  
 

Kilpailutilanne muuttuu dramaattisesti brittimarkkinoilla


Nyt tehdään historian ensimmäistä kauppasopimusta, jossa siirrytään pois sisämarkkinoiden vapaakaupasta eli lähtökohtaisesti tullit ja kiintiö tulevat voimaan normaalin kolmasmaaviennin byrokratian lisäksi.  

London School of Economics (LSE) on yksi markkina-arvioiden tekijä. LSE on arvioinut sopimuksellisen ja sopimuksettoman eron vaikutuksia markkinoilla. Maito- ja lihatuotteilla sopimuksellinen ero vähentäisi EU-vientiä britteihin 15 – 20 %, mutta sopimuksettoman eron seurauksena viennin romahtaminen voisi olla luokkaa 60 – 95 %. Monessa arvioissa vaikeuksia tuottaa järkevän perusdatan löytäminen. Käytännössä hintojen nousu brittikuluttajalle voi olla merkittävästi suurempi, jos korvaavaa tuotetta ei maailmalta löydykään ja silloin kuluttajat maksaisivat tullit ja muut vientikustannukset.  

Suurin häviäjä tässä eroprosessissa on brittikuluttaja. Kuluttajaostoskorin hinnan ennustetaan nousevan 6 %, mutta sopimukseton ero nostaisi kuluttajahintoja 22 %. Muutos on suuri ja viime viikolla tarkennettu brittien tuontitullikirja (16.12.) saa varmasti seuraavat muutokset nopeasti, jos brexit toteutuu vuodenvaihteessa ilman kauppasopimusta EU:n kanssa.

Muutoksen seurauksena viejät ovat täyttäneet varastot Brittein saarilla. Samalla rekkaliikenne on kasvanut rajusti, +30 – 50 %, ruuhkauttaen liikenteen kanaalin kummallakin puolella. Monelle yrityksellä varastotilojen rajallisuuden lisäksi varastoitavaan tavaraan sitoutunut pääoma on tullut rajoittavaksi tekijäksi tuotteiden säilyvyyden lisäksi.  


 

Ennen vuoden vaihdetta ehtii vielä


Vaikka normaalia poliittista päätöksentekoprosessia ei ehditäkään käydä läpi ennen vuoden vaihdetta, jäsenmaiden poliittisella päätöksellä sopimus saadaan voimaan. Odotellaan sitten poliittisia päätöksiä, kun niihin tarjoutuu mahdollisuus. Parlamentti pisti omaksi päätöksenteon tämän vuoden takarajaksi 20.12. eli siihen päätöksentekoprosessiin neuvottelutulos ei enää ehdi. 


MFF:ssä 5 miljardin tukivaraus


EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen on varattuna 5 miljardin euroa brexitin aiheuttamien haittojen korvaamiseen. Päällimmäisenä tukitarvelistalla ovat olleet lento- ja autoteollisuus elintarvikesektorin rinnalla.

Brexit-muutosta on elintarvikealalla verrattu Suomen elintarvikesektorin kokemiin ongelmiin Venäjän embargon kanssa. Skaala vain on merkittävästi suurempi eli EU. Kuten aikaisemmin olleet taulukot osoittavat, mahdollisuudet ovat isoon häiriöön. Jos häiriötä verrataan käytettävissä oleviin EU-tukiin, ne eivät tule korvaamaan häiriön kustannuksia eikä elpymisrahat helpota lisävarojen etsimistä.

 


Juha Ruippo

johtaja

kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö, EU-asioiden koordinaatio Suomessa: EU:n budjetti, kestävä rahoitus, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), World Farmers' Organisation (WFO), FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+35820 413 2341

+35840 55 33 232

aiheet: eu, brexit, maatalous, kauppapolitiikka, uk