null EU:n ennallistamislainsäädäntöä koskevia vaikutustenarviointeja vuoti julkisuuteen – Suomi kustannusten osalta kärkijoukossa

Uutinen

EU:n ennallistamislainsäädäntöä koskevia vaikutustenarviointeja vuoti julkisuuteen – Suomi kustannusten osalta kärkijoukossa

4.5.2022

Komissio julkaisi uuden EU:n biodiversiteettistrategian toukokuussa 2020. Suojelualueiden lisäämisen ohella strategiassa painotetaan ennallistamisen merkitystä. Strategiaan on kirjattu, että komissio esittää ehdotuksen oikeudellisesti sitoviksi EU:n ennallistamistavoitteiksi. Tämänhetkisten tietojen mukaan komissio julkaisee ehdotuksensa 22.6.2022. 

Komission laatima asetusteksti vuoti julkisuuteen helmikuussa 2022. Vuotaneiden tietojen perusteella uusi lainsäädäntö vaikuttaisi erittäin merkittävästi maa- ja metsätalouteen myös suojeltujen alueiden ulkopuolella. Sääntelyssä olisi kolme pääosaa: yleinen ennallistamistavoite, elinympäristökohtaiset ennallistamistavoitteet ja kansalliset ennallistamissuunnitelmat.  

Komission suunnitelmien erittäin merkittävät vaikutukset ilmenevät huhtikuussa 2022 julkisuuteen vuotaneista vaikutustenarvioinneista. Niiden mukaan uuden EU-lainsäädännön mukaisista velvoitteista Suomelle aiheutuvat kustannukset olisivat vuosittain noin 0,9 miljardia euroa. EU:n jäsenmaiden joukossa Suomen kustannukset olisivat kolmanneksi suurimmat Ranskan ja Espanjan jälkeen. Kustannusten vastapainoksi Suomelle on arvioitu tulevan jäsenmaiden joukossa toiseksi suurimmat hyödyt eli noin 9,7 miljardia euroa vuosittain. Sekä kustannusten että hyötyjen osalta Suomen tapauksessa korostuvat sisävesissä, turvemailla ja metsissä tehtävät ennallistamistoimet. MTK peräänkuuluttaa komissiota avoimesti ja läpinäkyvästi selostamaan, millaisiin tietoihin, oletuksiin ja laskelmiin arvioinnit perustuvat sekä millaisia seikkoja vaikutuksina on ylipäätään otettu huomioon. 

Myös Suomessa on tehty alustavaa selvitystä EU:n ennallistamislainsäädännön mahdollisista vaikutuksista. Metsähallituksen Luontopalvelujen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tekemässä esiselvityksessä tarkastelu oli rajattu vuotaneeseen asetusluonnokseen verrattuna vain yhteen suppeahkoon tavoitteeseen, jonka mukaan EU:n luontodirektiivin liitteen I luontotyyppien heikentyneestä pinta-alasta ennallistettaisiin 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Se voisi tarkoittaa Suomessa noin 1,2 miljoonan hehtaarin ennallistamista ja noin 1,5–1,8 miljardin euron kustannuksia.  

MTK painottaa, että komission suunnitelmiin on saatava perustavanlaatuisia muutoksia vielä ennen lainsäädäntöehdotuksen julkaisua. Ennallistamistavoitteiden tulee olla realistisia ja ennallistamisvelvoitteisiin liittyvän taakanjaon reilua, mikä ei nyt vaikutustenarviointien perusteella selvästikään toteudu. Jäsenmaiden erilaisuuden huomioiminen, ennallistamistoimien vaikuttava kohdentaminen sekä maanomistajien omaisuudensuojan kunnioittaminen vaativat sääntelyltä runsaasti kansallista liikkumavaraa, joten asetus ei ole sopiva työväline ennallistamisen edistämiseen.  



Anna-Rosa Asikainen

lakimies

luonnonsuojelun lakiasiat

+35820 4132454

+35840 920 9858

aiheet: metsätalous, biodiversiteetti, luonnonsuojelu, monimuotoisuus, eu-komissio, ennallistaminen