null Uskaltaako EU riitauttaa kauppapolitiikan?

Artikkeli – Kansainvälinen toiminta

Uskaltaako EU riitauttaa kauppapolitiikan?

23.10.2020

Tulevan kauppasuhteen keskustelut brittien kanssa ovat nostaneet esiin kauppapolitiikan tärkeyden. Ei voida olla läheisessä kauppasuhteessa ja pelata omin pelisäännöin. Tasavertainen kilpailuasetelma edellyttää laaja-alaista kilpailuetujen yhdenvertaisuutta, jotta markkinahäiriöiltä vältyttäisiin. Britannian kanssa neuvottelu avaa uuden aikakauden EU:n kauppapolitiikassa. Kun tällä linjalla jatketaan, hiilitullien lisäksi Green Dealissä on valmistauduttava puolustamaan valittua linjaa myös vastapuolen äärimmäisissä vastatoimissa.

EU:n perinteinen kauppapolitiikka on nojannut tiukkoihin EU:n omiin tuotantovaatimuksiin, mutta tuotaville tuotteille on rakennettu kauppasopimuksissa erilaisia vastaavuusjärjestelmiä. Osassa tilanteista vastaavuusmääritykset toimivat, mutta haasteitakin on. Jos EU-tuottajalta edellytetään naudanlihan tuotannossa tarkkaa selvitystä vasikan syntymäpaikasta, kasvupaikasta ja myös teurastuspaikasta, mutta tuonnissa riittää vain ohut tieto eläimen viimeisten kuukausien vaiheista, ei tilannetta voida pitää missään määrin tuotannon jäljitettävyyden kannalta vastaavana todentamistasona. 

Osana Green Dealiä oleva uusi Farm to Fork eli päivitetty Pellolta pöytää -ohjelma on kiristämässä oleellisesti EU-viljelijöiden tuotantostandardeja mm. lannoitteiden, torjunta-aineiden, lääkkeiden ja eläinten hyvinvoinnin osalta. EU:n viljelijöille asettamat tuotantovaatimukset ovat karkaamassa entistä kauemmaksi nykyisten kauppasopimusten määrittämistä tuotanto- ja läpinäkyvyysvaatimuksista. 

On harmi, että globalisaation myötä EU:n elintarvikesektori on ajautunut kaksien tuotantostandardien loukkuun. Nyt kuluttajien mielikuviin halutaan viestittää EU:n tuottajiin kohdistettuja tiukkoja laatu-, ympäristö-, ilmasto-, biodiversiteetti- ym. vaatimuksia, mutta samat viranomaisvalvonnan vaatimukset eivät koske markkinoille tulevia tuotteita.

Britannian kanssa käytävissä tulevan kauppasuhteen neuvotteluissa nykyiset EU-standardit ovat luontainen pohja. Britit ovat olleet itse luomassa näitä sääntöjä vuosikymmenet. Askel on oikeaan suuntaan, mutta avaako tämä tietä muiden olemassa olevien ja valmiiksi neuvoteltujen sopimusten avaamiseen, vaikka Green Deal velvoitteita ei vielä olekaan mukana. Hiilitullit ovat esimerkkinä hyvä yritys luoda tasavertainen kilpailuasetelma, mutta hiilitulleilla ei ratkaista oleellisia standardieroja elintarvikeketjussa.

Neuvotteluprosessi ei tule olemaan helppo eikä uusia pakotteita ja WTO-riitautuksia tulla välttämään. Yhdysvaltain kauppaedustaja Robert Lighthizer on jo ehtinyt tyrmäämään EU:n esitykset uudeksi Pellolta pöytään ohjelmaksi. Keskeistä USA:lle on ollut myös brittien kanssa neuvotteluissa ”tiedepohjaisen” elintarviketuotannon tuonnin vapauttaminen brittimarkkinoille. Käytännössä siis ”kloorikanojen” ja gmo-tuotteiden vapaan tuonnin salliminen. Linjaan eivät tulossa olevat presidentinvaalit tuo muutosta. Tässä valossa on hyvin ymmärrettävää, EU:n tiukka linja Britannian kanssa neuvotteluissa. Muuten britit toimisivat tuontikarusellin pyörittäjinä EU:n sisämarkkinoille.


Juha Ruippo

johtaja

kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö ja -politiikka, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), EU-asioiden koordinaatio Suomessa: EU:n budjetti, Brexit, tuleva puheenjohtajuuskausi (syksy 2019), kv-järjestöyhteistyö: World Farmers' Organisation (WFO), FAO, OECD, AgriCord

+35820 413 2341

+35840 55 33 232

aiheet: eu, brexit, kauppapolitiikka