Blogi – Metsätalous ja metsänomistaminen

Hiilinielukeskustelu on hakoteillä - ilmasto tarvitsee sahaa ja kirvestä

21.12.2022

Keskustelu on hakoteillä monella tapaa:

1)    Ilmastoa ei pelasteta, jos fossiilisten raaka-aineiden käyttöä ei saada alas. Tilalle ei ole paljoakaan vaihtoehtoja tarjolla. Paras ratkaisu on uusiutuva, kasvaessaan hiiltä sitova raaka-aine. Jos hakkuita rajoitettaisiin, pitäisi ensin päättää: rajoitetaanko uudistushakkuita ja menetetään mm. puurakentamisen raaka-aine.  Vai rajoitetaanko harvennushakkuita ja menetetään tulevaisuuden mahdollisuudet. Vähän kuin päättäisi amputoidaanko terveistä jaloista oikea vai vasen.

2)    Hakkuun vähentäminen Suomesta ei vaikuttaisi täysin metsien käytön vähenemiseen. Hakkuut siirtyisivät muihin maihin, joissa hiilinielut ja kasvu voi olla heikommalla tolalla. Hiilipäästö ei tunne maiden rajoja. Hiilinieluharha on ilmeinen.

3)    Miten päädyttiin aikanaan perustamaan ilmastopolitiikka kasvavien hiilinielujen varaan? On käytännössä mahdottomuus, että metsien hiilinielut kasvaisivat jatkuvasti. Väistämättä metsät saavuttavat kasvussa lakipisteensä, eikä hiilensidonta enää kiihdy. Päätös oli varmasti hyvää tahtova, mutta tolkuton. Biologisesti hiilinielu lähestyy vääjäämättä nollaa. Vain hakkaamalla ja käyttämällä puuta, hiili säilyy varastossa. Metsä on kaikkiaan huono hiilivarasto, luonnontuho voi yhdessä hetkessä vapauttaa hiilen ilmakehään.

4)    Metsien käytön ja puutuotteiden ilmastohyödyt eivät laskennasta huolimatta muutu. Ne ovat edelleen ilmastoa pelastavia. Biotalouteen kannattaa edelleen investoida. Mikäli Suomelle aiheutuisi sanktiota, eivät ne koske metsänomistajaa vaan valtiota.  Biotalouden investoinnit ja puun käyttö tuovat ilmastohyötyjen lisäksi myös moniverroin varaa huolehtia laskentatekniikasta johtuvista ilmastopoliittisista velvoitteistaan. Yhden puukuutiometrin jalostaminen tuo jopa parin sadan euron arvonlisän yhteiskuntaan. Hakkuiden vähentäminen olisi ilmastolle turmioksi ja taloudelle haitallista.

5)    Hiilinieluja voidaan ja pitää parantaa. Kyse ei ole kuitenkaan hakkuiden rajoittamisesta vaan siitä, millä metsien kasvua saadaan huimasti lisättyä. Keinot ovat selkeitä, oikea-aikaisia metsänhoitotöitä, jalostettua taimiainesta, lannoitusta sekä muuta metsähoidon menetelmää.

6)    Jos Suomi päättäisi rajoittaa hakkuita se toki tehtäisiin pienentämällä metsähallituksen hakkuita. Suosittelen ennen tällaista päätöstä informoimaan esimerkiksi muutamia pohjoisen sahoja, että saavat laittaa lapun luukulle, puuta ei enää tule.

7)    Hiilensidonnan markkinat ovat yksi vaihtoehto, ehkäpä ensi vuonna metsänomistajille maksetaan siitä hiilensidonnan lisäämisestä tai hakkuiden viivästämisestä. 

Työtä metsissä riittää ja se on tehtävä entistä laadukkaammin. MTK haastaa kaikki mukaan metsien hoidon laatukampanjaan, jolla metsien kasvu, nielut ja tuottokyky pidetään yllä monimuotoisuutta unohtamatta. 

Taitaa olla liikaa vaadittu, mutta olisiko vuosi 2023 kansallisen metsärauhan vuosi? Metsänomistajat joka tapauksessa ovat valmiita jatkamaan työtään. Nämä sadat tuhannet arjen sankarit - pelastavat ilmastoa, turvaavat monimuotoisuutta ja varmistavat teollisuuden puun saantia joka päivä. 

Teema lienee kuitenkin liian herkullinen ja hakoteillä olevaa keskustelua käytetään lyömäaseena, jolla metsien käyttöä yritetään rajata. Se on turmio tie ilmastollemme. Ilmasto tarvitsee sahaa ja kirvestä. Hakkuiden rajoittaminen Suomessa ei hillitse ilmastonmuutosta vaan kiihdyttää sitä. Toivottavasti rajoittajien omatunto kestää tämän taakan.

aiheet: puuntakaa