Halpuuttamiskampanja myös puumarkkinoilla?
Blogi – Metsätalous ja metsänomistaminen
Halpuuttamiskampanja myös puumarkkinoilla?
04.11.2015
Suomessa kauppa on tänä vuonna käynyt halpuuttamiskampanjaa. Kuluttaja yritetään saada kauppoihin halvan hinnan perässä. Viime kädessä halvemmat hinnat revitään ruokaketjun alkupäässä olevan tuottajan selkänahasta. Onneksi suunta on hieman jo muuttunut. Keskon kinkkukampanjassa on jo tuottajanäkökulmaakin tuotu esille.
Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt tänä vuonna vallinnut kuitupuun halpuuttamiskampanja. Tästä löytyy kaupan kampanjan kanssa selkeä yhtäläisyys. Halvemmat hinnat kärsii ketjun alkupää. Puumarkkinoilla metsänomistaja.
Kuitupuun hinnan polkeminen on irvokasta. Kannattavuuskäyrät menevät metsäteollisuudessa ja metsätaloudessa täysin eri suuntiin. Etenkin kuitupuun hankintahinnat ovat olleet alamäessä. Samaan aikaan metsäteollisuusyhtiöt kilpaa kehuvat kuinka hyvää tulosta sellulla tehdään. Yhtälö ei toteuta markkinataloutta ensinnäkään. Tästähän on puumarkkinoilla viime vuosina puhetta riittänyt muutoinkin, käräjiä myöden.
Suomessa päättäjätkin ovat onneksi tiedostamassa, että puuta metsissä riittää. Kenties yhtiöiden käyttäytymisen taustalla on ymmärrys siitä, että kuitupuumarkkinat ovat lähivuosina muuttumassa oikeiksi markkinoiksi. Nyt jatkuva ylitarjontatilanne on pahasti vääristänyt ostajien ja myyjien välistä tilannetta. Väkisin hiipii mieleen ajatus, että nyt teollisuus yrittää painaa kuitupuun hinnan mahdollisimman alas. Puun tarpeen kasvaessa voitaisiin pohjaan painettua hintaa sitten hirveällä metelillä ja puun loppumista mainostaen nostaa takaisin lähtötasolle. Tietysti tätä meteliä höystettäsiin ties minkälaisilla pakkokeinovaatimuksilla metsänomistajan kurittamiseksi.
Teollisuuden käyttäytyminen on lyhyen tähtäimen pikavoittojen maksimoinnin näkökulmasta ymmärrettävää. Toisaalta tilanne on surullinen. Metsänomistajat ja metsänhoitoyhdistykset ovat toiveiden mukaisesti aktivoituneet ja tuoneet puuta markkinoille. Tästä teollisuuden puuhuollon turvaamisesta ei toivoisi olevan seurauksena puun halpuutus vaan pikemminkin hinnan reiluutus.
Metsätalouden kannattavuus määräytyy etenkin myydyn puumäärän ja hinnan perusteella. Puuta on myyty niin paljon kun on pystytty. Eli pinoa pidentämällä ei kannattavuutta voisi parantaa. Hinnan merkitys on olennainen. On hyvä huomata, että kannattava metsätalous kannustaa aktiiviseen metsien hoitoon ja investointeihin.
Hankintakauppojen eli kaadettuna myydyn puun hintojen polkeminen on teollisuudelta todella lyhytnäköistä. Heikko kannattavuus hankintakaupoissa ajaa markkinoilta pois niitä, joilla on valmius toimittaa teollisuudelle valmiiksi katkottua puuta. Jos puuta ostetaan tulevaisuudessa jopa 20 miljoonaa kuutiometriä lisää, tarvitaan metsiin jokainen hankintapuuta myyvä metsänomistaja tai hankintapalvelua tarjoava toimija.
Puumarkkinoillakin olisi kysyntää hintojen reiluuttajalle. Nähtäväksi jää löytyykö kuitupuun ostajista ketään, jolla olisi rohkeutta kertoa maksavansa metsänomistajan näkökulmasta kilpailukykyistä puun hintaa. Jos tällaisia toimijoita ei löydy, voisivat teollisuusyritykset rehellisyyden nimissä vetää pääkonttoriensa etuovelle s-marketeista tutut banderollit. Näissähän lukee ”halpuutimme hintoja”.
Toinen vaihtoehto on se, että metsänomistaja vie ison tien varressa olevaan hakkuukohteeseen kyltin, jossa lukee: ”tässäkin kohteessa metsäteollisuus halpuutti puun hintoja”.
aiheet: puumarkkinat, halpuutus, kuitupuu, puun takaa
PUUN TAKAA
Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja, MTK
Olen metsää omistava, Ylöjärvellä vaimon ja lasten kanssa asuva nurmolainen. Vuoden 2016 alusta toimin MTK:n elinkeinojohtajana, vuoden 2021 heinäkuusta siirryin metsäjohtajaksi. Toimin MTK:n jäseninä olevien maaseudun yrittäjien hyväksi. Minulla on takanani MTK-järjestössä yli kymmenen vuoden ura monissa eri tehtävissä.
Maaseudun elinkeinot ovat tuttuja jo vuosikymmenten takaa. Metsässä olen kulkenut sekä retkeilemässä että töissä siitä lähtien, kun opin kävelemään 70-luvun lopulla.
Työssäni teen kaikkeni maaseudun elinkeinojen menestymiseksi. Minut tuntevat tietävät, etten millään pysty pitämään suutani kiinni, jos maaseudun yrittäjien asemaa yritetään jollain tapaa heikentää.