Ohjelma perustuu MTK:n ja SLC:n ilmastotiekarttaan ja sen vuoteen 2035 ulottuvaan skenaarioon, jossa maatalouden päästöjä vähennetään 29 %, vuositasolla 4,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tarkastelussa on taakanjakosektorin kaasujen (metaani ja dityppioksidi) lisäksi maaperän hiilidioksidi päästöineen ja sidontoineen. 

Ohjelma yhdistää ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimenpiteet.  Kokonaiskustannukset nousevat 70 miljoonan euron vuositasolta 100–200 miljoonan euroon vuonna 2035. Ohjelman laatimisesta vastannut professori Heikki Lehtosen mukaan kustannuksille on löydettävä katetta sekä markkinoilta että julkisista varoista ja tähän tarvitaan uutta rahaa, uusia panostuksia ja osin nykyisten resurssien uudelleensuuntaamista. 

Vaikuttavien ilmastotoimien ja niiden kustannusten arvioinnissa hyödynnettiin ilmastotiekarttamme lisäksi keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman pohjaksi laadittuja skenaarioita sekä viime vuosina julkaistuja tutkimustuloksia. Keskeisiksi ilmastotoimiksi esitettiin kivennäismaiden hiilensidonnan parantaminen, typpilannoituksen tehostaminen ja nautojen metaanipäästöjä vähentävän rehun käyttö. Turvemaita ohjataan osin kosteikkoviljelyyn sekä energiantuotantoa tai lisäarvotuotteita tukevaan tuotantoon. 

On hienoa, että Lehtonen nostaa maatilakohtaisten satoisuustavoitteiden asettamisen ja satojen mittaamisen keskeisiksi toimiksi, täsmäviljelyn ja viljelyn monipuolistamisen kautta. Satoisuus ja kestävä tehostaminen - eli enemmän laadukasta satoa vähemmillä päästöillä – olkoon ohjenuoramme kohti ilmastokestävää ruuantuotantoa. Satoisuutta ja maan kasvukuntoa ei voida unohtaa vaan päinvastoin: Tällöin vastaamme myös huoltovarmuuden haasteeseen sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Kestävä tehostaminen mahdollistaa sen, ettei kaikkien peltohehtaarien tarvitse olla vuosittain tuotantovuorossa vaan maa voi levätä ja lisätä välivuosina luonnon monimuotoisuutta.   

Ruuantuotannon hiili-euro-ohjelma
 

aiheet: ilmasto, liisa pietola, maatalous, ilmastotiekartta, hiilieuro