Takaisin Hirvittävä hävikkiruoka kuriin – aloita omasta kotikeittiöstä

Blogi – Maatalous ja suomalainen ruoka

Hirvittävä hävikkiruoka kuriin – aloita omasta kotikeittiöstä

31.05.2018

Ruokahävikki on hirvittävä asia. Suomessa, jossa jatkuvasti moititaan ruoan hintaa ja halutaan halpuuttaa ruokaa, heitetään vuosittain hukkaan 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Koko maailmassa noin 30 % kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Hävikki on noin 20 % kaikista tuotetuista elintarvikkeista, ja siihen liittyvät kustannukset ovat arviolta 143 miljardia euroa. Määrät, summat ja prosentit ovat järkyttäviä! Miten kehtaamme hukata taidolla ja vaivalla tuotettua ruokaa tällaisia määriä?

Ole todella iloinen siitä, että ruokahävikki on noussut monien toimijoiden parissa vahvaan asemaan. Kiertotalous on päivän teema ja osana kiertotalouden kehittämistä ruokahävikkikeskustelua käydään monella tasolla. Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen (2030) puolittaa ruokajätteen määrä vähittäiskaupan ja kuluttajan tasolla sekä vähentää ruokahävikkiä tuotanto- ja jakeluketjuissa.

EU-tasolla onkin meneillään useita hävikin vähentämiseen liittyviä prosesseja. EU:n ruokajätefoorumi (EU Platform on Food Losses and Food Waste) kokoontuu säännöllisesti ja pohtii asioita löytääkseen fiksuja ratkaisuja. Samaan aikaan on kehitteillä yhteinen EU-tasoinen menetelmä elintarvikejätteen määrän mittaamiseen. Tehtävä on haastava, mutta tavoite on määritellä tarvittavat indikaattorit ja antaa asiasta täytäntöönpanosäädös.

Niin EU-tasolla kuin Suomessa keskusteluun on jo muutama vuosi sitten noussut elintarvikkeiden päiväysmerkintöjen tarkastelu. Johtavatko nykyiset päiväysmerkinnät kuluttajaa harhaan? Onko niin, että kuluttaja ei ymmärrä parasta ennen päiväysmerkintääkään? Kuluttajan ruokataju taitaa olla hukassa ja kotikokin perustaidot haistaminen, maistaminen ja katsominen ovat kadonneet. Aistivarainen arvio ruoan laadusta on kuitenkin edelleen käyttökelpoinen ja varma työkalu keittiössä! Kuluttajavalistusta ja tietoa tarvitaan.

Suomalaisen ruoantuottajan edunvalvojana MTK on aktiivisesti mukana hävikin vähentämisessä. MTK:ssa pidämme tärkeänä kaikkea ruokahävikin vähentämiseen liittyvää keskustelua ja toimenpiteitä. Ilmeisesti elämme sellaisen yltäkylläisyyden keskellä, että ruoan poisheittäminen ei enää tunnu missään eikä miltään. Ei edes rahapussissa!

Kun kestävä kehitys on kaikkien tavoitteena, faktaa on, että ruokahävikki on aina vastuuttoman toiminnan tulos, koko ruokaketjussa pellolta kotikeittiöön. Tuottajan näkökulmasta ruokahävikin määritelmä on avainasemassa. On tärkeää rajata, mikä todella on hävikkiä ja mikä taas hyödynnettävissä oleva sivuvirta (rehut, ravinteet, biokaasu etc.). Alkutuotannossa kun suurin osa ns. hävikistä todellakin on hyödynnettävissä olevia sivuvirtoja.

Alkutuotannon näkökulmasta on myös asianmukaista pitää yllä keskustelua siitä, onko tarkoituksen mukaista rakentaa ruokahävikin pohjalta toista rinnakkaista ruokajärjestelmää. Ruokahävikkiravintolat ja ruokalahjoitukset elävät jo omaa elämäänsä. Eikö niissä mennä jo pitkälti sosiaalipolitiikan alueelle? Eikö järkevämpää olisi keskittyä pohtimaan ja estämään ruokahävikin syntyä? MTK omalta osaltaan haluaa osallistua keskusteluun tarjoamalla käytännönläheisiä ratkaisuja yhteiseen haasteeseemme.

Isossa kuvassa pienetkin teot ratkaisevat – jokainen meistä voi omalta osaltaan vähentää ruokahävikkiä. Kotitaloudessa kyse on taidoista ja ajattelusta: ostat vain sen, mitä aiot syödä/käyttää, säilytät ruoat oikein ja mahdollisista tähteistä loihdit uusia herkkuja! Tsemppiä – omasta toiminnasta on hyvä aloittaa.

MISSÄ ON PIHVI

Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies, MTK


Olen toiminut MTK:n ruokakulttuuriasiamiehen pestissä keväästä 2010 alkaen. Perustehtäväni on edistää sekä suomalaisen ruoan menekkiä että suomalaista ruokakulttuuria. Näiden sisälle kuuluvia asiakokonaisuuksia taas ovat mm. ruuan alkuperä- ja laatumerkinnät, elintarvikkeiden jatkojalostus, julkiset ruokapalvelut, lähiruoka ja lyhyet toimitusketjut sekä ruokakasvatus. Näiden asioiden eteen teen työtä ilolla ja suurella sydämellä laajassa yhteistyöverkostossa ja monenlaisten eri toimijoiden kanssa.