null MTK:n ja SLC:n vaatimukset hallituksen budjettiriiheen

Uutinen – Kotimainen ruoka

MTK:n ja SLC:n vaatimukset hallituksen budjettiriiheen

2.9.2021

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC vaativat hallitukselta ryhtiliikettä ja selkeää suunnitelmaa, jolla maa- ja metsätalouden yrittäjyys saadaan sekä taloudellisesti kestävälle pohjalle että ilmastopolitiikkaa tukemaan.  Odotamme hallitukselta selkeää ja yhtenäistä näkemystä kansallisen maatalousstrategian laatimiseksi ja kansallisen metsästrategian mukaisesti.  Maa- ja metsätalous ovat ainoat sektorit, jotka kykenevät sitomaan hiilidioksidia luonnollisesti. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka vaatii runsaan 330 miljoonan euron vuotuisen lisärahoituksen maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiin sekä tieinfraan. Tähän tarvittava rahoitus on syytä varmistaa budjettiraamista irrallisen rahaston kautta.

1. Maa- ja puutarhataloutemme ilmastotoimien vauhdittamiseksi vaadimme yhteensä 150 miljoonan euron vuotuista lisärahoitusta maatalouspolitiikan (CAP) rahoitustasoon 


Maatalouden ilmastotiekartan mukaisiin toimiin tulee varata lisärahaa. Teknologiakehitystä ja satoisuutta lisätään mm. uusien lajikkeiden ja tarkkuusviljelyn avulla. Turvemailla kannustetaan ilmastoviisaaseen maatalouteen mm. ympärivuotisen kasvipeitteisyyden, säätöojituksen, heikkotuottoisten maiden ennallistamisen, kosteikkoviljelyn tai metsityksen avulla. Kivennäismailla edistetään maaperän hiilivarastoa saneeraus- ja kerääjäkasvialaa laajentamalla. Nurmipohjaista viljelykiertoa edistetään tuotannollisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla myös kasvinviljelytiloilla. Nurmille tulee myös luoda markkinat.  

- Biokaasun ja muun uusiutuvaan energiaan investointeihin tulee varata rahoitusta MAKERA:n ja maaseutuohjelman yritystuen kautta. Puutarhatalouden siirtymää uusiin energiamuotoihin tuetaan täysimääräisesti ja pitkäjänteisesti. 

- Maatalouden ilmastotoimien TKI-toimintaan tulee varata lisäresursseja, jotta esimerkiksi turvepeltojen toimenpiteitä voidaan pilotoida ennen laajaa toimeenpanoa.       

- Peltojen putkiremonttiin, salaojituksen korjausvelkaan sekä peruskuivatukseen tulee varautua 15 000 hehtaarin vuositasolla sekä samalla ottaa huomioon lisääntyvä kastelun tarve.  

- Tilusjärjestelyihin tulee varata lisää resursseja. Viljelijöiden väliset vapaaehtoiset tilusjärjestelyt- ja vaihdot tulee saada samaan verokohteluun kuin uusjakotoimitukset ja alueelliset rajoitukset pois.   

- Viljelijöiden henkistä jaksamista tukevan välitä viljelijästä -hankkeen jatko tulee varmistaa. 

- Hallituksen on aktivoiduttava ruoka-alan digitaalisen ekosysteemin kehittämisessä. Täsmätiedon avulla voidaan vastata moniin haasteisiin ilmastonmuutoksen hillintä ja alan kannattavuuden parantaminen mukaan luettuna. 

 

2. Metsätaloutemme ilmastotoimien vauhdittamiseksi vaadimme kestävästä metsänhoidosta ja alan investoinneista huolehtimisen lisäksi yhteensä 184 miljoonaa euroa vuodessa yksityismetsätalouteen ja liikenneinfraan 

 

- Monipuolisten metsienhoito- ja käsittelymenetelmien käyttömahdollisuudet tulee varmistaa myös tulevaisuudessa. Päätökset eivät lisää valtion menoja.  

- Metsäteollisuuden ilmastotiekartan mukaisten metsänkäyttömäärien toteuttamista tulee tavoitella metsiemme kestävän kasvun lisäämiseksi.  

- Metsiämme tulee käyttää aktiivisesti. Metsänomistajan tulee itse voida päättää metsiensä käyttötavasta suojelusta hakkuisiin. Tähän pääsemiseksi lisätään metsäomistajien neuvontaa suuntaamalla metsäsektorin toimijoille erillisrahoitusta. 

- Metsätalousyrittäjien verotuksen tulee kannustaa aktiiviseen ilmastokestävään metsätalouteen (mm. matkakorvausperusteet ja hankintatyön verotus).   

- Hallituksen tulee nostaa metsävähennyksen vastaamaan puuston todellista osuutta metsän hankintamenosta. Puuston osuus metsän hankintamenosta on tyypillisesti 90–95 prosenttia.  

- Hallituksen tulee varmistaa, että Suomi on vakaa ympäristö uusille metsäsektorin investoinneille.   

- Hallituksen tulee lisätä puurakentamista kaikin käytössä olevin toimin.   

- Hallituksen tulee huolehtia metsäbioenergian kilpailukyvystä ja varmistaa, että kotimainen ilmastokestävä bioenergia on tuontienergiaa kilpailukykyisempi.  

- Hallituksen tulee lisätä resursseja vapaaehtoiseen metsiensuojeluohjelmaan Metsoon pitämällä ympäristöministeriön rahoitus vuoden 2020 tasolla ja lisäämällä metsäkeskusten kautta monimuotoisuuteen käytettävää rahoitusta. Hallituksen tulee varmistaa riittävä rahoitus myös Helmi-soidensuojeluohjelmaan.  

- Hallituksen tulee edistää hiilensidonnan markkinamallia.   

- Hallituksen tulee lisätä tieinfrapanostuksia alemman asteisen tieverkon korjausvelan pienentämiseksi sadalla miljoonalla eurolla.  

 

3. Verotuksen tulee osaltaan tukea edellä mainittuja tavoitteita 
 

Hallitusohjelman mukaisesti lainsäädännöllisin toimin ei tule lisätä maatalouden tai metsätalouden verorasitusta. Biokaasua tai puuta ei myöskään tule asettaa valmisteverolle.  

 Vaatimuksemme linjaavat maatalouden ja metsäteollisuuden ilmastotiekarttojen mukaista lisärahoitustarvetta ja toimia.  Järjestöjen ehdottamilla toimilla on mahdollista saavuttaa ilmastotiekarttojen mukaisesti 3,7 Mt CO2-ekv (25 %) päästövähennykset maatalouteen ja 7,3 Mt CO2 -ekv (37 %) lisäys perusuran mukaisiin metsän hiilinieluihin vuoteen 2035 mennessä. Metsien kasvun tehostamisen avulla voidaan puun korjuumääriä kasvattaa samalla kun metsien hiilinielut lisääntyisivät 9 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Puuperäisten tuotteiden kasvavasta käytöstä syntyy ilmastohyötyjä myös fossiilituotannon korvaamisen ansiosta.  

 Lisätietoja  
Juha Marttila, puheenjohtaja, MTK, 050 341 3167 
Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, MTK, 050 438 4014 
Mats Nylund, puheenjohtaja, SLC, 050 512 2191



aiheet: mtk, metsätalous, maatalous, slc, budjettiriihi