Kilpailussa valitaan kansalliset voittajat kustakin Itämeren 11:stä valuma-alueen valtiosta ja tämän jälkeen heidän joukostaan valitaan alueellinen voittaja. Nyt kansainvälinen raati on valinnut Kangasalla sijaitsevan tilan 11 finalistin joukosta koko kilpailun voittajaksi. WWF palkitsi Sauli Branderin Itämeren ympäristöystävällisimmän viljelijän tittelillä ja 10 000 eurolla perjantaina 29.10. Myös MTK oli mukana palkinnonjakotilaisuudessa.

Liskon tilalla sovelletaan lähestulkoon kaikkia ympäristön kannalta suositeltavia maatalouskäytäntöjä
 

Liskon tilalla on otettu käyttöön useita edistyksellisiä ympäristönsuojelumenetelmiä ennen kuin ne ovat muualla yleistyneet. Tilalla on huolehdittu monin tavoin, että tilan valumavedet eivät päädy rehevöittämään lähivesiä eivätkä Itämerta.

”Liskon tilalla sovelletaan lähestulkoon kaikkia ympäristön kannalta suositeltavia maatalouskäytäntöjä”, sanoo WWF:n sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola. ”Varsinkin ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen on keskitytty pitkäjänteisesti ja edistyksellisesti.”

Aluskasveja käytetään kaikessa viljelyssä ja kaikki pellot pidetään kasvipeitteisinä kasvukauden ulkopuolella. Tilalle on rakennettu useita kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä, joiden avulla hallitaan peltojen valumavesiä. Lisäksi tilalla parannetaan maan kasvukuntoa luonnonmukaisella viljelykierrolla, kompostoidulla lannalla ja kierrätyslannoitteilla sekä ehkäistään eroosiota ja kierrätetään ravinteita pitämällä pellot kasvipeitteisinä vuoden ympäri.

Raatiin vetosi myös muun muassa tilan korkea energiaomavaraisuus: sähkön ja lämmityksen tarpeesta valtaosa katetaan omilla aurinkopaneeleilla ja peltojen laidoilta kerätyllä hakkeella.

MTK oli seuraamassa palkintotilaisuutta Liskon tilalla perjantaina 29.10. Kuvassa Hannah Griffiths Berggren WWF:ltä ojentamassa palkintoja.

Brander peräänkuuluttaa yhteistyön ja vuorovaikutuksen tärkeyttä ympäristöystävällisen maatilan toiminnan kehittämisessä
 

Kisaan lähteminen oli Branderille hetken päähänpisto WWF:n mainoksen kautta, ja oli myös kuullut Markus Eerolan voitosta aiemmin. Palkinnon saaminen kertoo Branderille siitä, että tilalla on osattu valita ympäristölle oikeita toimenpiteitä:

”Olen todella ylpeä ja vaikuttunut siitä, että meidän toimemme on valittu tämän kilpailun parhaiksi. Ja se antaa tietysti myös uskoa siihen, että tilalla on tehty oikeita asioita”, Sauli Brander kommentoi.

Tilalle on pystytty implementoimaan monia hyviä käytäntöjä – eikä niitä ole tarvinnut keksiä itse. Brander kannustaa vuorovaikutukseen toisten viljelijöiden kanssa, sillä oman tilan toimenpiteet ovat oppeja omasta tuttavapiiristä:

”Tilallemme on löydetty tälle parhaat käytännöt kopioimalla ja oppimalla toisilta viljelijöiltä. Kannustan kyselemään, verkostoitumaan ja sitä kautta oppimaan lisää. Niin saa mielettömän oppimäärän kohtuuhelposti”, Brander kertoo.

Tila on ollut luomussa vuodesta 2010. Luomuun päädyttiin, sillä Brander koki, että maatilan on vaikeaa kilpailla tuotantomäärissä. Sen sijaan luomutuotteiden laadulla pystyy kilpailemaan. Pääosin tilalla viljellään luomukauraa ja -ruista elintarviketeollisuuteen, lisäksi on hernettä ja apilanurmea.

Liskon tilalla viljelyssä on 190 hehtaaria ja viisi hehtaaria on perinnebiotooppeja, noin puolet peltoalasta on vuokrattu. Tilalla on työntekijä, jolla on merkittävä rooli tilan ylläpitämisessä, siten osa palkinnosta menee myös hänelle.

Brander nostaa, että jokainen maatila on erilainen ja niistä jokaisella on haasteensa löytää omille mailleen ympäristön ja kannattavuuden kannalta katsottuna sopivia toimenpiteitä. Branderin mielestä on kuitenkin vielä paljon mitä tilalla voitaisiin vielä kehittää. Energiaomavaraisuuden kasvattaminen on Branderin seuraava pitkäaikainen haave. Liskon tilan tavoitteena on lisätä omaa sähköntuotantoa ja biopohjaisten polttoaineiden käyttöä maatalouskoneissa.




Maatalouskoneiden ja hakevajan esittelyä, kuvissa Sauli Brander.

MTK mukana ympäristöystävällisimmän viljelijän valinnassa
 

Kilpailun tuomaristossa mukana olleen MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola kiittelee erityisesti ympäristötoimien kokonaisuutta.

”Tilan lukuisista eri toimista muodostuu vaikuttava ympäristötoimien kokonaisuus, joka koituu monin tavoin ympäristön hyväksi. Vaihtoehtoja on arvioitu huolellisesti ja parhaisiin tartuttu tilan lähtökohdista”, Pietola sanoo.

Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola hyvinkääläiseltä Knehtilän tilalta voittivat saman palkinnon vuonna 2015. Eerolan mukaan palkinnon voittaminen on tuonut tälle paljon uusia alan verkostoja sekä vuoropuheluja järjestöjen kanssa. Tänä vuonna myös Eerola oli mukana raadissa valitsemassa uutta voittajaa. Eerolan mukaan ympäristöystävälliset toimenpiteet eri tilojen kohdilla vaihtelevat paljon ja hakuprosesseissa on tullut joka vuosi esiin uusia toimenpiteitä. Jokaisen kandidaatin kohdalla toistuu kuitenkin yksi asia, joka on yhteisöllisyyden merkitys: uudet käytännöt opitaan toisilta viljelijöiltä ja niitä annetaan myös takaisin.


Maisema Branderin tilalta Kangasalalla.

Tämä on jo kahdeksas kerta, kun Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä valitaan ja kolmas kerta, kun pääpalkinto tulee Suomeen. Tänä vuonna hakijoita oli WWF arvion mukaan kokonaisuudessaan noin 80 maatilaa. Edellisen kansallisen kilpailun voittivat Tage ja Ulla Eriksson, jotka pitävät Hammaruddan tilaa Ahvenanmaalla.

Airi Kulmala

asiantuntija, ympäristö

maa- ja metsätalouden vesiensuojelu, eläinsuojien ympäristöluvat ja ilmoitusmenettely, ravinteiden kierrätys, BFFE

+358 40 075 5454

aiheet: itämeri, ympäristö, vesiensuojelu, kilpailu