Liskon luomukasvinviljelytilalla on tehty pitkäjänteistä, jo edellisen sukupolven aloittamaa, työtä vesistökuormituksen vähentämiseksi. Esim. vesiensuojelukosteikon käyttöä pintavaluntavesien käsittelyyn kokeiltiin jo 1990-luvulla, ja aluskasveja on testattu ennen kuin ne tulivat mukaan ympäristökorvausjärjestelmään.

Tilan pellot ovat pääosin kaltevia, jolloin ravinnerikkaat valumavedet voivat helposti huuhtoutua rehevöittämään lähivesiä. Tilalla onkin kiinnitetty erityistä huomiota valumavesien hallintaan. Peltojen reunoilla on suojavyöhykkeitä, ja tilakeskuksen viereisten peltojen kaikki pintavalumavedet ohjataan kosteikoiden kautta ennen kuin ne päätyvät alapuoliseen Vesijärveen.

Kuva: Arttu Timonen WWF

Tilalla on panostettu paljon maan kasvukuntoon, joka on parantunut luonnonmukaiseen viljelyyn siirryttäessä. Viljelykierrolla, jossa viljakasveja seuraa vähintään kaksi apilanurmivuotta, on iso merkitys. Peltojen viljavuutta on myös parannettu kompostoitua lantaa ja kierrätyslannoitteita käyttämällä.

Kaikilla tilan kaura-, ruis- ja hernepelloilla käytetään aluskasveja, jotka säilytetään seuraavaan kevääseen asti. Maat muokataan pääosin keväällä. Pitkäaikainen kasvipeitteisyys ja lyhyt aika muokkauksesta kylvöön suojaavat maata eroosiolta ja pitävät ravinteet kierrossa. Pääosa turvepelloista pidetään viljelykierron ulkopuolella pysyvällä nurmella ja rantaniityt luonnonhoitopeltoina.

Aktiivisilla ja uudistavilla viljelytoimilla pystytään vastamaan vesiensuojelun lisäksi myös ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin maataloudessa.

Tilalla on lisäksi korkea energiaomavaraisuusaste, jota ylläpidetään peltojen reunoilta korjatun hakkeen ja aurinkovoiman avulla. Lisäksi tilalla on hyvin hoidettuja perinnebiotooppeja.

Airi Kulmala

asiantuntija, ympäristö

maa- ja metsätalouden vesiensuojelu, eläinsuojien ympäristöluvat ja ilmoitusmenettely, ravinteiden kierrätys, BFFE

+358 40 075 5454

aiheet: itämeri, luomutuotanto, vesiensuojelu, kosteikot