Jätehuolto uusiksi - maksajina maatilat ja kiinteistöt?
Blogi – Maaseudun edunvalvonta
Jätehuolto uusiksi - maksajina maatilat ja kiinteistöt?
23.03.2016
Välillä puistattaa, kun uutisissa näkyy kuvia, jossa jätevuoret valtaavat vaikkapa italialaisia kaupunkeja. Suomesta tällaisia uutisia ei ole onneksi näkynyt. Meillä on totuttu jätehuollon toimivuuteen. Kierrätämme ansiokkaasti eri materiaaleja. Sekajäteastiat tyhjennetään säännöllisesti – asuit sitten maalla tai kaupungissa, olit sitten asukas tai yrittäjä. Myös jätehuollon kustannukset ovat pysyneet kohtuudessa.
Yhteiskuntamme on matkalla tilanteeseen, jossa toisen jäte on toisen raaka-ainetta. Materiaalien uusiokäytön lisäksi tällä hetkellä jaetaan myös toimijakenttää uusiksi. Esimerkiksi kuntien omistamien jätelaitosten mahdollisuuksia toimia markkinoilla saatetaan rajata. EU säädökset sallisivat kuntien toimia osittain myös elinkeinoelämän jätemarkkinoilla. Nyt voi kuitenkin käydä niin, että kuntien jätelaitokset pois suljetaan mm. maatalouden ja pk-yritysten jätehuollosta.
Päättäjien soisi nyt tekevän tarkan analyysin kannattaako kuntien jätehuoltoa pois sulkea elinkeinoelämän jätehuollosta. Jos kuntien jätelaitokset pelataan pois, ajautuuko maatilojen jätehuolto jollekin valtakunnalliselle tai kansainväliselle yritykselle? Viimeaikaisten sähkönsiirtohinnoittelu-uutisten jälkeen seurauksena taitaisi olla maaseudun yrittäjien jätehuoltokustannusten nouseminen. Perässä luultavasti nousisivat myös kotitalouksien kustannukset, kun jo olemassa oleva kuntien jätelaitosten rakentama jäteinfra jäisi vajaalle käytölle.
Kiertotaloudessa on mahtavat mahdollisuudet synnyttää uutta liiketoimintaa. Tässä yhdistyvät kaupungin ja maaseudun jätteet ja bioraaka-aineet uudella tavalla uusiksi tuotteiksi. Tulevissa pilotoinneissa kunnallisilla toimijoilla voisi olla iso rooli, ellei niitä poissuljeta markkinoilta kirjaamalle hankintalakiin, ettei kuntaomisteinen yhtiö saa tarjota palvelua elinkeinoelämälle. Tulisiko esimerkiksi harvaanasutulla maaseudulla jätehuollon nolla-alueita? Eli alueita, joissa maatilojen jätehuollosta ei vastaa kukaan tai hinnat olisivat tähtitieteellisiä.
Pelkään, etteivät Suomen jätteet riitä ylläpitämään kahta vierekkäistä jäteinfraa. Käytännössä olemassa olevat jätelaitokset jäävä vajaakäytölle, jos hankintalain sallima osuus rajataan nykyisestä 20 %:sta lähelle nollaa prosenttia. Muissa maissa on käytössä EU-direktiivi sallima 20 prosentin raja. Usein on tullut todettua, ettei kansallisesti pitäisi tehdä EU säädöksi tiukempia säädöksiä. Suomen hallitus on ottanut tavoitteekseen sääntelyn purkamisen.
Jätteistä on syntymässä arvotavaraa. Ehkäpä päättäjiltä löytyy viisautta pohtia mikä kuntien laitosten rooli voisi olla tulevaisuudessa. Nyt uhkana on jätehuollon toimivuuden menettäminen, maaseudun yrittäjien kustannukset sekä hyvin alkaneiden ja suunnitteilla olevien kiertotalousinnovaatioiden edistymisen tyssääminen.
Maaseutumme on liian hieno ja arvokas asia turmeltavaksi toimimattomalla jätehuollolla. Maaseudun yrittäjien talous puolestaan on siinä kunnossa, etteivät yrittäjät kestä enää yhtään kustannusten nousua.
aiheet: kiertotalous, jätehuolto, puun takaa
PUUN TAKAA
Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja, MTK
Olen metsää omistava, Ylöjärvellä vaimon ja lasten kanssa asuva nurmolainen. Vuoden 2016 alusta toimin MTK:n elinkeinojohtajana, vuoden 2021 heinäkuusta siirryin metsäjohtajaksi. Toimin MTK:n jäseninä olevien maaseudun yrittäjien hyväksi. Minulla on takanani MTK-järjestössä yli kymmenen vuoden ura monissa eri tehtävissä.
Maaseudun elinkeinot ovat tuttuja jo vuosikymmenten takaa. Metsässä olen kulkenut sekä retkeilemässä että töissä siitä lähtien, kun opin kävelemään 70-luvun lopulla.
Työssäni teen kaikkeni maaseudun elinkeinojen menestymiseksi. Minut tuntevat tietävät, etten millään pysty pitämään suutani kiinni, jos maaseudun yrittäjien asemaa yritetään jollain tapaa heikentää.
