Pääministerin johtama kestävän kehityksen toimikunta julkaisi 25.4. Suomen kestävän kehityksen strategian nimellä: Kestävän kehityksen toimikunnan strategia 2022-2030: Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi. Strategia ja toimenpiteet Suomelle laadittiin ennalta todetuille kokonaisuuksille, joissa Suomella on kirittävää. Nämä muutospolut ovat:

• Hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus
• Sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat;
• Hyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallisuus;
• Hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä;
• Monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö;
• Kestävä energiajärjestelmä

MTK:lle erityisen tärkeitä kokonaisuuksia ovat hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä sekä monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö. Näihin kokonaisuuksiin teimme paljonkin tarkennuksia yli vuoden kestävässä työssä (2021–2022). Toimikunnassa meitä kuultiin ja allekirjoitimme strategian toimikunnan jäsenenä 10.3. Muutamia tarkennuksia jäin kaipaamaan:

Globaalissa ympäristössä on tärkeää tunnistaa Suomen vahvuudet ja kehitystarpeet. Paikalliset olot ovat tärkeitä ottaa huomioon, erityisesti silloin kun strategialla ja sen toimenpiteillä on tavoitteena ohjata maa- ja metsätaloutta yhä kestävämpään suuntaan. Luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kuten nimikin sanoo: ”Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi”

Huoltovarmuuden saimme sisään kestävän ruuantuotannon yhteyteen. Tämä on oleellista erityisesti Venäjän hyökkäyssodan jälkeisessä ajassa, josta ei vielä ollut tietoa strategiaa viimeisteltäessä. Sota oli jo alkanut 10.3., jolloin strategiasta päätettiin, mutta ilman kestävyyspaneelin huomiota huoltovarmuuteen. Valitettavasti. Huoltovarmuus olisi pitänyt olla mainittuna myös muissa muutospoluissa, energiassa sekä metsien ja maan käytössä. Tästä yhteinen käsitys yhteiskunnassa on viime viikkoina vahvistunut.

On hienoa, että maanomistajia ei unohdettu, vaan yhteys kestävän kehityksen ja luonnon sekä maansa – peltojen ja metsien - kanssa päivittäin työtään tekevien kanssa tunnistettiin. Tämä on välttämätöntä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi: Emme saa unohtaa sekä ihmisen että luonnon hyvinvointia, emmekä erityisesti viljelijöiden ja puuntuottajien arkirealismia ja elinkeinojen kannattavuutta yhteistyössä luonnon kanssa. Erityisesti tässä ajassa, kun on vaalittava kansallista huoltovarmuutta – ruoka- ja energiaomavaraisuutta.

Liisa Pietola, Suomen kestävän kehityksen toimikunnan jäsen, ympäristöjohtaja MTK

aiheet: ilmasto, ympäristö, maankäyttö, kestäväkehitys