Blogi – Maatalous ja suomalainen ruoka

Kestävän biotalouden tulee perustua suomalaiseen maalaisjärkeen ja tieteellisen osaamiseen

14.12.2016

Maanviljelijät ovat suurien haasteiden edessä. Tuottajien tulisi tuottaa enemmän vähemmällä, tarkoittaen enemmän puhtaampaa ja terveellisempää ruokaa halvemmalle ja ympäristöä kuormittamatta. Samaan aikaan, päätöksentekijöiden yritykset yksinkertaistaa hallintoa ja yhtenäistä maatalouspolitiikka, ovat pikemminkin monimutkaistaneet, kuin yksinkertaistaneet viljelijöiden elämää. Viljelijöiden tulee kuitenkin samaan aikaan turvata toimeentulonsa ja kilpailukykynsä maailmanmarkkinoilla, missä kilpailijat voivat hyödyntää uusinta saatavilla olevaa tekniikkaa ja toimia alhaisemmilla standardeilla kuin Euroopassa.

Tulevaisuuden maanviljelijöiden pitää olla Euroopassa todellisia poikkitieteellisiä moniosaajia. Täsmäviljely tulee hyödyntämään satelliiteilla ja droneilla kerättyä paikkatietoa, sekä korjuu- ja kylvökoneisiin yhdistettyjä sensoreita. Näiden menetelmien käyttöönotto vaatii todellista digiloikkaa, niin tekniikassa ja yhteyksissä, kuin osaamisessa maaseudulla. Viljelijöiden tulisi siis ymmärtää ainakin ohjelmoinnin perusteet, jotta he voisivat soveltaa tätä tekniikkaa itsenäisesti. Koneiden monimutkaistuminen ja sähköistyminen vaikeuttaa myös maanviljelijöiden mahdollisuuksia koneiden perushuoltoon. 

Lisäksi viljelijöiden rooli ekosysteemipalveluiden tarjoajana korostuu. Viljelijöiden tulee siis ymmärtää ja soveltaa uusia menetelmiä, joilla pyritään turvaamaan luonnon monimuotoisuus maisematasolla, ylläpitää maaperän viljavuutta ja hiilivarastoja sekä lisätä hiilinielujensa määrää. Ekosysteemipalveluiden hoito on pitkäjänteistä työtä ja investoinnit tuottavat näkyviä tuloksia vasta hyvin pitkänajan jälkeen. Viljelijöiden tulee siis turvata kilpailukykynsä kansainvälisillä markkinoilla kansainvälisillä ja epävakailla markkinoilla, myötäillein kuluttajien trendejä ja kulutustottumuksia, kuitenkaan vaarantamatta näitä pitkänajan tavoitteita. 

Tällä hetkellä kehitys näyttäisi kuitenkin täysin päinvastaiselta, sillä nuoret ovat kasvavissa määrin siirtyneet kasvukeskuksiin. Maanviljelijöiden keski-ikä on noussut 2000 luvun alusta lähtien nykyiseen 50,8 vuoteen ja maatiloille on yhä vaikeampaa löytää jatkajaa. Mistä tämä johtuu ja miten voisimme pysäyttää tietovuodon maaseudulta kaupunkeihin? 

Eräs syy tähän on palvelujen siirtyminen maaseudulta kasvukeskuksiin. Nuoret arvostavat myös vapaa-aikaa enemmän kuin aikaisemmat sukupolvet. Tämä ei tarkoita, etteivätkö nuoret haluaisi työskennellä ahkerasti, mutta he näkevät työn vain yhtenä osana elämäänsä, eikä itsetarkoituksena. Nuorille viljelijöille tulisikin tarjota yhä enemmän mahdollisuuksia lomittajille, etenkin eläintuotantotiloilla. Tämä lisäisi alan houkuttelevuutta ja edistäisi ihmisten tasa-arvoa maaseudun ja kaupunkien välillä. 

Maatalouden modernisointi tulee tarjoamaan mahdollisuuksia innovatiivisille yrittäjille, mutta toiminnalle tulisi luoda kasvuedellytykset. Esimerkiksi sivutuotevirtojen ympärille voidaan kehittää uutta liiketoimintaa. Erityisesti lannankierrätyksellä voidaan optimoida peltojen lannoitusta, tuottaa biokaasua sekä tehostaa ravinteiden kierrätystä. Yhteistyötä tilojen välillä voidaan myös lisäämällä osuuskuntia, jotka tarjoavat lomituspalveluita sekä koneiden vuokrausta, sillä koneiden käyttöastetta tulisi nostaa, jotta uudet investoinnit olisivat kannattavampia.

Maanviljelijöiden koulutusta ja panostamista maaseutuun tulisi siis yksinkertaisesti parantaa, mutta tällä hetkellä kaikki toimenpiteet ajavat osaavia henkilöitä maanviljelystä pois, sillä he näkevät turvallisemman toimintaympäristön ja mahdollisuutensa kukoistaa kaupungeissa. Päätöksentekijät ajavat kestävämmän maatalouden kehittämistä uudella lainsäädännöllä ja tiukemmilla standardeilla, mutta todellinen innovaatio ei synny kepillä vaan porkkanalla. Nuoret maanviljelijät ja osaajat tarvitsevat ansaitsemansa arvostuksen ja tuen, sillä ilman kunnollisia perustuksia bio- ja kiertotalouden ympärille rakennetut rakennelmat eivät tule olemaan kestäviä.   

Pentti Linnamaa

aiheet: biotalous, ekosysteemipalvelut, euroopan ytimestä