null Laajennettu asiantuntijaryhmä kestävän rahoituksen maa- ja metsätalousehtojen kimppuun

Uutinen – Kansainvälinen toiminta

Laajennettu asiantuntijaryhmä kestävän rahoituksen maa- ja metsätalousehtojen kimppuun

28.4.2022

Maatalouskriteerit odottelivat CAP-uudistusta. Metsäkriteerien valmistelu jäi jumiin viime syksynä julkisen kuulemisen jälkeen. Nyt komissio täydensi kumpaakin ryhmää neljällä asiantuntijalla. Maatalousryhmään nimettiin Liisa Pietola. Lähtökohtana oli, että toukokuun aikana laajennettu ryhmä kävisi läpi esitysten tämänhetkisiä tekstejä ja käsittelyn pohjalta kestävän rahoituksen foorumi viimeistelisi komissiolle esityksen maa- ja metsätalouden luonnon monimuotoisuuskriteereiksi. Samaan aikaan jäsenmaat valmistelevat omia kommenttejaan julkaistuihin foorumin ehdotuksiin. Maatalouden osalta puuttuu myös ilmastokriteerit, joista luonnokset olivat kuulemisessa syksyllä 2020.

Kestävän rahoituksen kuudesta ympäristökriteeristä ilmastokriteerit (komission delegoitu asetus) valmistuivat viime vuonna juuri ennen joulua. Ilmastokriteereissä ei ollut mukana maatalouden kriteereitä hiilen sidontaan ja ilmastomuutokseen sopeutumiseen. Kestävän rahoituksen foorumin työryhmät ovat valmistelleet ehdotustaan seuraavaan delegoituun säädökseen sisältyviksi kriteereiksi. Julkaistusta uudesta versiosta uupuvat edelleen luonnon monimuotoisuuden metsävaatimukset ja maataloudestakin puuttuu olennainen osa kotieläintuotannon kriteereistä.

Komission muut lainsäädäntöehdotukset viittaavat jo tuleviin ehtoihin ja lisäävät painetta saada pikaisesti jotain kriteereitä kestäviksi luokitelluille investoinneille. Mm. oikeuden mukaisen siirtymän ehdotuksissa oli näkyvissä taksonomian esittelemä Do No Significant Harm – DNSH – ei merkittävää haittaa -periaate. Samoin uusissa valtiontuen suuntaviivoissa viitataan DNSH-kriteereihin. Yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi (CSRD) kytkee taksonomia-raportoinnin yritysten pakollisiin tilinpäätöstietoihin. Jo vuotta 2023 koskien yritysten pitäisi raportoida, mikä osuus yrityksen toiminnasta on taksonomia-kriteerien piirissä, vaikka kriteerien valmistelu on kesken.   

Ideana taksonomiassa on tarjota yrityksille mahdollisuus valita yksi kuudesta kriteeristöstä, jonka perusteella yritys voi todentaa tekevänsä merkittävästi kestävyyttä edistäviä investointeja. Foorumin valmistelusta julkaistiin 30.3.2022 komission sivuilla ilmastokriteereitä täydentävä ehdotus.

 

Maa- ja metsätalouden täydennykset siirtynevät syksyyn 

 

Vaikka viime syksynä oli lausuntokierros, maa- ja metsätalouden kriteeriehdotukset ovat säilyneet lähes ennallaan. Valmisteluryhmät eivät ole löytäneet lausunnoista huomioita, joiden perustella he olisivat muuttaneet merkittävästi alkuperäistä esitystä. Koska ryhmissä on viety enemmistön voimin tekstejä eteenpäin, komissio päätti viime syksynä laajentaa työryhmien asiantuntijuutta. Prosessi kesti kuitenkin odotettua kauemmin ja vasta nyt pääsiäisen jälkeen laajennetuille ryhmille järjestettiin informaatiotilaisuus kriteerien tavoitteista ja valmisteluvaiheesta.  

Laajennusryhmien aikataulun mukaisesti tavoitteena oli saada asiantuntijoiden siunaus kriteeristöille toukokuun aikana. Tavoite on kuitenkin mahdoton ja todennäköisempää on, että asiantuntijoiden panos saataneen sisällytettyä ryhmien pohjatyöhön syyskuussa 2022. 

Maatalouden osalta nyt on keskitytty kotieläintilojen lannoitetaseeseen. Nykymallisissa lannoitetase on monelle tilalle ainoa vaihtoehto täyttää luonnon monimuotoisuutta koskevat kriteerit. Toisaalta Suomen näkökulmasta kriteerien aikaisemmat versiot ovat keskittyneet vain typpeen ja mm. Suomen viranomaisen ovat jo useasti kommentoineet fosforin oleellista roolia arvioitaessa maatalouden ympäristövaikutusta.  

Suomalaisen tuotannon kannalta merkittävin ongelma kriteereissä on turpeen käytön kytkeminen DNSH-vaatimuksiin. Tämä sulkee toteutuessaan kokonaan turvetta kuivikkeena käyttävät tilat kestävän rahoituksen ulkopuolelle. Sama koskee myös jatkossa taimikasvatusta. 

Kasvintuotantoon ehdotetut kriteerit ovat myös hyvin korkean tavoitetason paketti, joka sulkee käytännössä kaikki suomalaiset taloudellisena toimintana harjoittavat kasvintuotantotilat kestävän rahoituksen ulkopuolelle. Mm. viiden viljelykasvin minimimäärää ja -osuudet viljelykierrossa, ojituksen kunnostamisen rajoituksia, turvemaiden käyttörajoitteet tai esim. hanhien karkottamisen tai ampumisen kielto.  

 

Metsäkriteereille vaihtoehtoja 

 

Metsäkriteerien valmistelussa pohjana on ollut luontojärjestöjen esiin tuoma lähestymistapa, jossa pohjana oli ns. Buchwaldin metsäluokittelu. Yksinkertaistettuna malli tarjoaa metsille kolme metsätyyppiä, plantaasi toisessa päässä ja luonnontilainen (close to nature) metsä toisessa päässä. Lähtökohta tällaiselle globaalille luokituskriteeristölle on erittäin vaikea, kun luonnon monimuotoisuus on paikallinen asia. 

Valmistelussa oli tarjolla myös metsänomistajien ja metsäteollisuuden vaihtoehtoinen malli, jossa tavoitteena oli ensin kartoittaa luonnon monimuotoisuuden tila, määrittää tärkeimmät kehittämiskohteet ja sitoutua luonnon monimuotoisuuden edistämiseen kartoituksen perusteella. Malli ei saanut valmisteluryhmän muiden jäsenten eikä foorumin sihteeristön tukea.  

MTK ja METRY ovat jatkaneet erilaisten käytäntöön soveltuvien vaihtoehtojen valmistelua. Kriteeristön pitää tukeutua paikallisiin oloihin soveltuviin vaatimuksiin, jotta mahdollisimman moni kykenisi halutessaan saavuttamaan kriteerit. Viimeksi yhtenä kompastuskivenä oli se, että jäsenmaiden viranomaisille annettiin mahdollisuus määritellä kriteereihin minimivaatimukset paikallisiin oloihin sopiviksi. Muiden sektorien kriteereissä sama paikallisten viranomaisten tehtävä on kuitenkin käytössä.   

 

Komission jatkovalmistelu 

 

Kestävän rahoituksen foorumin esitys on pohjapaperina, kun komissio valmistelee omaa ehdotustaan kestävän rahoituksen toiseksi delegoiduksi säädökseksi. On vielä epäselvää, järjestääkö komissio julkisen kuulemisen oman valmistelunsa jälkeen.  

Komissio on viimeaikaisissa kommenteissaan tuonut esiin, että taksonomian luonne on muuttunut siitä, mitä se oli työn alkaessa. Vapaaehtoisuuteen pohjautuvien kriteerien maailmaan on Green Dealin myötä tullut uusia yrityksille pakollisia velvoitteita. Niiden yhteensovittaminen taksonomiakriteerien korkean ambitiotason kanssa on vaikeaa. Komission mielestä pitää löytää keinoja, joilla käytettävyys ei jää vain teoreettiselle tasolle, vaan yritykset ovat myös kiinnostuneita kriteeristön lisäarvosta markkinoilla. 

Komissio on varmasti osaltaan huolestunut EU:n kriteerien roolista jatkossa. Kun taksonomia-kriteetit ovat van yksi monista tavoista globaalisi todentaa yrityksen toiminnan kestävyyttä, saavutettavuus on oleellinen osa kriteeristön käytettävyyttä. On hyvä muistaa, että komission ohjeistuksen mukaisesti EFRAG valmistelle kestävän tuotannon standardeja monille sektoreille. Vaihtoehtoja on siis EU-tasollakin.  

Kestävyyden todentaminen on elintarvike- ja metsän arvoketjuissa tärkeää. Kriteerien pitää olla saavutettavia joka puolella EU:ta, jotta kriteereitä on mielekästä edes valmistella. Koko luonnon monimuotoisuuden valmistelun ajan olemme korostaneet paikallisuutta ja kriteerien soveltuvuutta käyttäjien arkeen. Tärkeää on saada mahdollisimman moni viljelijä ja metsänomistaja tekemään luonnon monimuotoisuuden edistäviä toimia tiloilla. Yhdessä mahdollisimman monen toimijan työ saa aikaa ison muutoksen.  



Juha Ruippo

johtaja

kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö, EU-asioiden koordinaatio Suomessa: EU:n budjetti, kestävä rahoitus, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), World Farmers' Organisation (WFO), FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+35820 413 2341

+35840 55 33 232

aiheet: mtk, metsätalous, eu, maatalous, kestävä rahoitus, taksonomia