MTK muistutti EU-komissiota pellonkäytön ilmastovaikutuksista: Ensin pitää tutkia ja sitten vasta hutkia

Takaisin MTK muistutti EU-komissiota pellonkäytön ilmastovaikutuksista: Ensin pitää tutkia ja sitten vasta hutkia

Uutinen – Kansainvälinen toiminta

MTK muistutti EU-komissiota pellonkäytön ilmastovaikutuksista: Ensin pitää tutkia ja sitten vasta hutkia

19.03.2021

MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola ja puheenjohtaja Juha Marttila lähestyivät komission ilmastopääosaston korkeaa virkamiestä Christian Holzleitneriä EU:n ilmastotavoitteita ja LULUCF-asetuksen uusimista koskeneella kirjeellä. Marttila ja Pietola korostivat kirjeessään, että ruuantuotannon varmistaminen, EU:n kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin pääsy sekä biodiversiteetistä ja hiilivarastoista huolehtiminen ovat mahdollisia hyvällä yhteistyöllä viljelijöiden ja metsänomistajien kanssa.

MTK näkee, että em. tavoitteisiin pääsemiseksi tulisi ottaa huomioon tilakohtaiset ratkaisut, paikalliset ilmasto-olot sekä tieteellisen tiedon osoittamat parhaat viljely- ja metsänhoitokäytännöt. MTK korosti myös, että maankäyttö ruuantuotantoon ja metsätalouteen on osa ratkaisua, ei ongelmaa.

MTK toi esille, että hiiliviljely, sikäli kun se nähdään keinona parantaa maaperän kasvukuntoa ja tuottavuutta myös orgaanisten maiden osalta, tarjoaa monia ratkaisuja edetä kohti ilmastoneutraalia tulevaisuutta. Huolena on kuitenkin se, että päätöksiä saatetaan tehdä puutteellisen tiedon pohjalta. Tieto eri toimenpiteiden vaikutuksista maaperän ilmastopäästöihin ja hiilensidontaan on puutteellista erityisesti orgaanisilla turvemailla. Niiden osalta puuttuu paitsi selkeä määritelmä, niin myös selkeä tutkimusnäyttö eri toimien ilmastovaikutusten arviointiin.

MTK toimitti Holzleitnerille myös aiemman lausuntonsa LULUCF-asetuksen laskentamalliksi. MTK:n esittämä maankäytön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen laskentamalli on komission nykyistä esitystä huomattavasti yksinkertaisempi ja eri jäsenmaita tasapuolisemmin kohteleva. Komission nyt esittämä malli olisi huono metsäalamme ja -taloutemme kannalta ja aiheuttaisi sen, että metsäisen maamme nielut saattaisivat laskennallisesti kompensoida entistä enemmän muiden EU-maiden päästöjä ja vaikeuttaa siten hiilineutraaliustavoitteeseen pääsyä.