Blogi – Kansainvälinen toiminta

Muistoja Brysselistä - Kotieläinasiamiehen mietteitä vaikuttamisesta Brysselissä

28.09.2021

Haluan aluksi korostaa, että Brysselin edunvalvonta ja läsnäolo siellä on ehdottoman tärkeää. Toimiston nykyinen miehitys on minimimäärä, jolla asioita voidaan hoitaa. Silti meillä kaikilla siellä oli koko ajan kalvava tunne, että kaupungissa on vireillä semmoisiakin asioita, joista ei ehdi olla perillä ja liikkeellä oikeaan aikaan. Työkenttä on todella laaja. Toimiston edustamia järjestöjä, MTK:ta, SLC:tä ja Pellervoa, arvostetaan Brysselissä. Brysselin edunvalvonta ei kuitenkaan muodostu vain toimiston väen ponnistuksista, vaan myös Suomessa olevilla toimi- ja luottamushenkilöillä on monilla hyvät ja aktiiviset yhteydet Brysselin toimijoihin ja näin muodostuu edunvalvonnan kokonaisuus. Tätä kokonaisuutta pitää vaalia ja vahvistaa.  

Eurooppalaista kattojärjestöämme Copa-Cogecaa pidetään yleisesti Brysselissä kaikkein voimakkaimpana edunvalvontajärjestönä. Vaikka meidän näkökulmastamme esim. ympäristö- ja eläinsuojelualan lobbaajat saavat liian helposti vastakaikua parlamentissa ja komissiossa, myös ne pitävät Copa-Cogecaa ärsyttävän voimakkaana vastavoimana. Copa-Cogecan puitteissa Pohjoismaat ja Baltian maat tekevät säännöllistä yhteistyötä sekä hiovat yhteisiä näkemyksiä. Näiden lisäksi myös Itävalta on maa, jonka kanssa Suomen on helppo maatalouspolitiikassa löytää yhteisiä näkemyksiä. Kuitenkin eri EU-maiden lukuisat maatalous- ja maatalousosuuskuntien järjestöt muodostavat todella sekalaisen seurakunnan, joista yhtenäisten näkemysten esille puristaminen ei ole helppoa hommaa. 

Komission eri pääosastoilla on suomalaisesta näkökulmasta menossa sukupolvenvaihdos. Suomen EU-jäsenyyden toteutumisesta on kulunut jo niin paljon aikaa, että silloin Brysseliin komissioon töihin tulleet virkamiehet ovat näinä vuosina eläköitymässä. On ehdottoman tärkeää, että heidän tilalleen saadaan uusia suomalaisvirkamiehiä EU:n päätöksenteon valmistelukoneistoon. Itä-Euroopan maiden nuorille ja kunnianhimoisille Bryssel on palkkatasoltaan ja elinolosuhteiltaan houkutteleva työpaikka. Byrokraattinen ja hierarkkinen komissio, jonka palkkaedut eivät ole yhtä hyvät kuin ennen, ei sen sijaan houkuttele enää pohjoismaisia nuoria uranrakentajia. Tämä on pulma, johon Suomessa todella on paneuduttava. Suomalaisia olosuhteita ei ymmärretä, jos päätöksenteossa ei ole ihmisiä, jotka kertovat niistä.  

Näin jälkeenpäin ajatellen Brysselissä viettämieni kolmen vuoden aikana tuli todistettua, että suuri laiva kääntyy hitaasti. Ennen kuin lähdin sinne, suurina työtäni leimaavina kokonaisuuksina näin CAP-valmistelun ja Suomen puheenjohtajakauden. En osannut ajatella, että kolmen vuoden jälkeen CAP:in valmistelu on edelleen kesken. von der Leyenin komission kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma sisältää lukuisia elementtejä, joita halutaan vielä tässä vaiheessa uittaa sisälle uuteen maatalouspolitiikkaan. Siirtymäkauden lainsäädäntö tarvittiin ja se saatiin poliittisesti suomalaisvetovastuulla valmiiksi korona-ajan poikkeusolosuhteissakin.   

Suomen puheenjohtajakausi v. 2019 syksyllä osui poliittisesti ajatellen hankalaan saumaan juuri EU-vaalien jälkeen. Uusi komissio ei ollut vielä järjestäytynyt ja monien asioiden poliittinen valmistelu seisoi. Suomen puheenjohtajakaudella ei pystytty tekemään suuria poliittisia päätöksiä tulevan ohjelmakauden budjetista tai maatalous- ja aluepolitiikasta, mutta näistä kaikista tehtiin julkisuudessa näkymätöntä tärkeää pohjatyötä. Siivottiin pöydältä ongelmia, jotka eivät enää sitten ole hidastamassa seuraavien puheenjohtajamaiden työtä.  

Iso-Britannian rooli maatalouspolitiikan tekijänä ja muokkaajana on minulta jäänyt näkemättä, koska Brexitin myötä brittien tuottajajärjestökin vetäytyi enemmän tarkkailijan rooliin. Erosopimus EU:n ja Britannian välillä saatiin aikaan monivaiheisten käänteiden jälkeen.  

Kotieläinsektorilla polttavin ongelma kauteni aikana oli Afrikkalainen sikarutto. Mieleeni on painunut syvästi se hetki, jolloin kokouksessa ollessamme kuulimme ASF:a löydetyn Belgiasta. Paitsi että tauti vääjäämättömästi leviää koko ajan laajemmalle Euroopassakin, se vaikutti merkittävällä tavalla sianlihan ja muidenkin lihatuotteiden maailmanmarkkinoihin Kiinan siivotessa sikaruton jälkiä. Sianlihan hinta nousi monissa maissa hetkellisesti nopeasti, mutta uuden viruksen, koronan, iskiessä painui myös taas alas. Edeltäjäni aikana polttopisteenä ollut Venäjän viennin tyrehtyminen maito- ja lihatuotteissa jatkui, eikä Krimin valtauksen jälkeen syntyneeseen umpisolmuun saatu mitään muutosta. Venäjän vientikriisin ja maitokiintiöjärjestelmän lopettamisen jäljiltä periytyneet suuret rasvattoman maitojauheen varastot saatiin purettua. Suurten varastojen hintoja painava vaikutus oli niin selvä, että koronakriisin iskiessä jäsenmaat olivat selvästi haluttomampia turvautumaan varastointitukeen.  

Eläinten hyvinvoinnissa Suomi ja Ruotsi pitivät esillä tarvetta yhdenmukaistaa jäsenmaiden käytännöt sikojen hännän typistämisen lähtökohtaisesti kieltävän lainsäädännön noudattamisessa. Suomalaiset Leena Suojala ja Taru Antikainen kulkivat ympäri EU:ta kertomassa, miten sikoja saparoineen on mahdollista kasvattaa menestyksellisesti. Tänä keväänä muutkin jäsenmaat olivat jo valmiita keskustelemaan elintarvikkeiden EU-tason eläinten hyvinvointimerkinnästä, kun asia oli nostettu esille EU komission Pellolta Pöytään -strategiassa. Eläinten kuljettaminen etenkin maiden rajojen yli ja kolmansiin maihin sekä eläinten häkkikasvatus ovat teemoja, jotka kiinnostavat jatkuvasti parlamentissa ja niihin liittyviä aloitteita on odotettavissa tulevaisuudessakin.  

Suomi on osuustoiminnan suurmaa. Isot maatalous- ja kuluttajaosuuskunnat ovat Suomessa itsestäänselvyys, mutta muualla Euroopassa harvinaisuus. Etelämpänä Euroopassa osuuskuntakenttä on pirstaleinen muodostuen lukuisista pienistä osuuskunnista. Itä-Euroopassa osuuskunta-aate kärsii sosialismin ajan rasitteista, eikä osuuskuntia osata nähdä mahdollisuutena viljelijöiden ja kuluttajien vahvistamisessa. Osuuskunta yritysmuotona ei ole EU:ssa tunnettu ja siksi edunvalvonnalla on erityinen roolinsa pysyä valveilla lainsäädäntöhankkeissa. Osuustoimintaa toimintamallina on tehtävä tunnetuksi. Esim. Ranskassa kansallisessa lainsäädännössä on presidentti Macronin aikana nähty osuuskunnat kilpailua rajoittavana yritysmuotona ja on haluttu antaa viljelijöille mahdollisuus erota osuuskunnista lyhyellä varoitusajalla.     

Koronakriisi päätti Brysselin kauteni kesken. Tein keväällä kaksi kuukautta etätyötä Suomesta ja palasin kesäksi Brysseliin viimeistelemään työni ja muuttoni.   

Korona-elvytyspaketti on mietityttänyt minua kovasti, enkä oikein osaa muodostaa siitä selkeää mielipidettä.  On totta, että etenkin matkailusta riippuvaiset Etelä-Euroopan maat saivat olla ensi iskun ottajina koronakriisissä. Tukipaketin huomattavat kohdistukset etenkin Puolaan ja Unkariin on vaikeampi niellä. Mutta jos käytän tässä vertausta, että yhteinen velka sitoo parin tiukemmin yhteen kuin avioliitto, saman voisi ajatella tapahtuvan myös EU:n kohdalla.  

Kolmen Brysselin vuoden jälkeen minä opin ymmärtämään EU:ta paljon paremmin, mutta ymmärrän myös sen monimutkaisuuden. EU:n ystävä olen, vaikka näen sen ongelmat.  

Tarja Bäckman 

Kotieläinasiamies 1.9.2017-31.8.2020 

aiheet: bryssel30