null Kunnianhimoisempaa kauppapolitiikkaa

Blogi – Kansainvälinen toiminta

Kunnianhimoisempaa kauppapolitiikkaa

6.11.2020

EU aikoo olla hiilineutraali vuonna 2050. Kunnianhimoiseen tavoitteeseen tähdätään Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla (Green Deal), joka on Ursula von der Leyenin komission keskeisin ohjelmallinen asia. Laaja vihreän kehityksen ohjelma merkitsee EU:lta vahvaa sitoutumista ilmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen ja kestävään kehitykseen. EU:n maatalous- ja elintarvikealan kannalta merkittävimmät tähän suoraan liittyvät asiat ovat kunnianhimoiset EU:n biodiversiteettistrategia sekä Pellolta pöytään -strategia (Farm to Fork). Meillä Suomessa biodiversiteettistrategia kytkeytyy luonnollisesti vahvasti myös metsätalouteen.  

EU:n hiilineutraaliuteen tähtäävillä tavoitteilla on vahva kytkös kauppapolitiikkaan. EU on muun muassa kaavailemassa runsaspäästöisille tuontituotteille asetettavaa hiiliveroa. EU:n piti esitellä uudet linjauksensa tulevasta kauppapolitiikastaan vielä tämän vuoden aikana, mutta kauppapolitiikasta vastaavan komissaarin vaihtumisen vuoksi asiaa on lykätty ensi vuoteen.  

Maa- ja elintarvikealan kannalta on olennaisen tärkeää huolehtia siitä, että vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluvista Pellolta pöytään ja biodiversiteettistrategioista aiheutuvat korkeammat kustannukset ja tiukemmat normit eivät heikennä EU:n maatalouden ja elintarvikealan kannattavuutta ja kilpailukykyä. Näin voi tapahtua, mikäli kilpailijat eivät omaksu ja halua soveltaa vastaavia normeja. On tärkeää, että EU:n kunnianhimoisten ympäristö- ja ilmastotavoitteiden vaikutukset EU:n kauppasopimuksiin, maatalouteen ja elintarvikealaan arvioidaan yksityiskohtaisesti. Esimerkkinä korkealle asetetuista tavoitteista voi mainita vaikkapa EU:n luomualan kasvattamisen 30 prosenttiin viljelyalasta.  

Korkealle asetetut vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet on otettava huomioon kaikissa tulevissa EU:n kauppasopimuksissa maailmanlaajuisina kestävyysnormeina. Kauppapolitiikkaa pitkään seuranneiden on helppo todeta, että tämä on erittäin haastava tavoite. Lyhyemmällä aikavälillä EU:n kahdenväliset kauppasopimukset ovat tie, jossa lienee paremmat mahdollisuudet edistyä kestävän kehityksen tavoitteiden ja keskeisten ilmasto-, ympäristö- ja muiden normien saavuttamisessa.  On tärkeää, että jokaiseen uuteen EU:n kauppasopimukseen sisällytetään kestävää kehitystä koskeva luku, jonka vaikuttavuutta tulee myös määrätietoisesti vahvistaa. EU:n kauppasopimuksissa on noudatettava unionin terveys- ja kasvinsuojelusäännöksiä ja ns. varovaisuusperiaatetta. EU:n on huolehdittava myös siitä, ettei kauppasopimuksilla ulkoisteta ongelmia ja lisätä metsäkatoa muissa maissa.

Maataloustuotteiden kauppa on useimpia, tai jopa lähes kaikkia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita toteutettaessa keskeisessä asemassa. Myös maailman kauppajärjestö WTO:lla on tärkeä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteisiin pääseminen ei onnistu ilman tehokasta monenvälistä kauppajärjestelmää. EU ei voi tehdä tätä yksin. Kestävän kehityksen tavoitteisiin pääseminen edellyttää sitä, että WTO:n on kyettävä uudistumaan ja selättämään viimeaikaiset kriisinsä. WTO:n on kyettävä vahvistamaan rooliaan monenkeskisenä toimijana ja kohottamaan kunnianhimon tasoa globaalissa kauppapolitiikassa.

Koronakriisi varjostaa juuri nyt koko maailmantaloutta. Uhka ennennäkemättömälle taantumalle on ilmeinen. Tässä tilanteessa oikeudenmukainen, sääntöihin perustuva ja tasapuolisten toimintaedellytysten pohjalta käytävä kauppa on tärkeää talouden elvyttämiseksi. Kaupankäynnin merkitys ja arvo on tällä hetkellä kenties oleellisempi kuin koskaan aikaisemmin. Toimivat ja avoimet EU:n sisämarkkinat ja kansainvälinen kauppa ovat olennaisen tärkeitä koko EU:lle ja erityisesti meille suomalaisille. Joka seitsemäs työpaikka EU:ssa on riippuvainen unionin ulkopuolelle suuntautuvasta viennistä, meillä Suomessa vielä tätä useampi. Maatalous- ja elintarvikeala ovat keskeisellä sijalla EU:n viennissä. Seuraavien 15 vuoden aikana globaalista talouden kasvusta noin 90 prosentin odotetaan syntyvän Euroopan ulkopuolella.

Parhaillaan uudistuksen kohteena olevalla EU:n yhteisellä maatalouspolitiikalla on keskeinen rooli vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvien strategioiden täytäntöönpanossa. EU:n tasolla viljelijöille asetettavia lisävaatimuksia joudutaan toteuttamaan tilanteessa, jossa maatalousbudjetti on samaan aikaan pienenemässä. Meillä Suomessa tulevan kauden määrärahat onnistuttiin EU:n budjettiratkaisuissa säilyttämään jotakuinkin entisellä tasolla. Vihreän kehityksen tavoitteisiin pääseminen edellyttää vahvaa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja riittäviä määrärahoja. Kriisien koettelemassa maailmassa ruokaturva ja elintarvikeomavaraisuus ovat entistä tärkeämpiä tavoitteita maatalouspolitiikassa.

EUROOPASTA JA EU:STA

Simo Tiainen, johtaja, MTK


Olen Itä-Suomesta opintielle ja maailmalle lähtenyt maatilan poika.
Bryssel ja EU ovat vuosien varrella tulleet tutuksi eri työtehtävissä, mm. MTK:n Brysselin toimistossa. Nykyinen tehtäväni Euroopan Talous- ja Sosiaalikomitean (ETSK) jäsenenä vie minut edelleen säännöllisesti Brysseliin.
Asun Vantaalla, vietän kesäni pääosin Tuusulassa ja kotitilani Savonlinnassa on edelleen tärkeä paikka. Perheeseeni kuuluvat vaimoni Helena ja kolme opiskelevaa lasta. Harrastan liikuntaa ja musiikkia.
Tässä blogissa käsittelen erityisesti ajankohtaisia EU-aiheisia teemoja.