Kyselyyn vastasi 413 kuntapäättäjää eri puolilta maata. Tutkimuksen ovat tehneet e2 Tutkimus, Vaasan yliopiston InnoLab ja Kuntaliitto. Hankkeen konsortioon kuuluvat lisäksi Energiateollisuus, MTK, STTK, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö.

Yli puolet maamme kuntapäättäjistä kokee, että ilmastonmuutoksen hillinnässä huolestuttavaa on yhteiskunnallisen vastakkainasettelun kasvu. Monia askarruttaa myös ilmastoimien oikeudenmukaisuus.

Juuri näiden asioiden takia MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola pitää tärkeänä, että maaseudun elinkeinojen etujärjestö on osaltaan mukana tutkimushankkeessa.

– On erittäin tärkeää käydä keskustelua ja hakea yhteistä ymmärrystä koko yhteiskunnan tasolla. Maankäyttösektori on iso osa ilmastonmuutoksen ratkaisua ja sen edustajien äänen tulisi kuulua entistä paremmin myös kuntien päätöksenteossa, sanoo Liisa Pietola.

Pelko epätasa-arvoisista vaikutuksista jarruttaa ilmastotoimia

Kaikkein eniten ilmastonmuutoksen hillinnässä kuntapäättäjiä huolestuttaa yhteiskunnallisen vastakkainasettelun lisääntyminen (53 %). Mieltä painavat myös Suomen ponnisteluiden valuminen hukkaan (46 %) sekä kustannusten epätasa-arvoinen jakaantuminen eri väestöryhmien (41 %) ja eri alueiden (35 %) välillä.

– Vastakkainasettelua on omiaan vähentämään se, että ilmastopolitiikka ja ilmastotoimet tukeutuvat vahvasti luonnontieteelliseen tutkimukseen, ja että tehdyt toimet ovat vaikuttavia sekä sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisia, Pietola sanoo.

Ilmastotoimien mahdolliset epätasa-arvoiset vaikutukset väestöryhmien välillä (41 %) ovat myös  tekijä, joka vähentää kuntapäättäjien halukkuutta ilmastotoimiin.

Oikeistolaisia ja arvokonservatiiveja huolettaa muita useammin ilmastotoimien hinta ja teollisuuden katoaminen Suomesta, kun taas vasemmistolaisia ja arvoliberaaleja huolettaa, ettei tilanteen vakavuutta ymmärretä.

Ilmastotoimille kannatusta, mutta vaikuttavuus epäilyttää

Kyselyssä esitetyt kunnalliset ilmastotoimet saavat päättäjien laajan tuen, mutta niitä ei pidetä kovin tehokkaina. Ainoastaan kunnan rakennusten energiatehokkuuden lisääminen sekä sähkön ja lämmön tuottaminen uusiutuvalla energialla arvioitiin vaikuttavuudeltaan hyviksi. Yhdyskuntarakenteen tiivistämistä yksityisautoilun vähentämiseksi pidetään vaikuttavana ainoastaan suurissa kaupungeissa.

Kotipaikalla ja arvomaailmalla on merkitystä. Suurissa kaupungeissa asuvat ja arvoliberaalit pitävät lähes kaikkia toimia vaikuttavampina kuin pienemmissä kunnissa asuvat ja arvokonservatiivit.

Runsaan kolmanneksen halua ilmastotoimiin vähentää kokemus siitä, että kunnissa tehdyillä päästövähennyksillä on vain vähäinen vaikutus (36 %). Lisäksi moni kokee, että ilmastotoimien vaikuttavuutta on hankala osoittaa (38 %).

Lisäksi huomionarvoista on se, että noin puolet kuntapäättäjistä (49 %) kokee, ettei suomalaisten teoilla ole ylipäätään merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.

Toive kustannussäästöistä motivoi

Kuntapäättäjät arvioivat ilmastopolitiikkaa hyvin pitkälti talouden ehdoilla. Kuntien mahdollisuus saada kustannussäästöjä (60 %) on yleisin ilmastotoimiin kannustava asia.
Toiseksi suosituin tekijä on mahdollisuus luoda kuntaan uusia markkinoita ja taloudellista aktiivisuutta (45 %). Joka kolmatta kannustaisi rahallinen tuki valtiota tai EU:lta.
Vastaavasti 40 prosenttia kuntapäättäjistä kokee, että kunnan tiukka taloudellinen tilanne vaikeuttaa ilmastotoimia.

Talouteen liittyvät tekijät motivoivat erityisesti oikeistolaisia. Vasemmistolaisten ja arvoliberaalien keskuudessa sen sijaan korostetaan keskimääräistä useammin kuntien moraalista velvoitetta tehdä ilmastotoimia.

Tutustu Kuntapäättäjäkyselyn tuloksiin täältä