Lausunto

Kuuleminen vesienhoidon ympäristötavoitteet ja niistä poikkeaminen -säädöshankkeessa

23.05.2023

Ympäristöministeriö

Säädöshankkeen tavoitteena on asettaa vesienhoidon ympäristötavoitteet sitoviksi vastaamaan EU-sääntelyä ja mahdollistaa vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeaminen myös vesienhoidon suunnittelumenettelyn ulkopuolella. MTK pitää tärkeänä, että investointien edistämiseksi tavoitteista poikkeaminen voidaan mahdollistaa muulloinkin kuin kuuden vuoden välein tehtävän suunnittelun yhteydessä. Poikkeamisen mahdollistaminen puolestaan edellyttää, että on annettu sitovat ympäristötavoitteet. Vesien tilan luokittelun painoarvo nousee sitovuuden noustessa. On äärimmäisen tärkeää, että luokittelu perustuu kattavaan ja ajantasaiseen vesimuodostumista kerättyyn mittaustietoaineistoon.

Poikkeaminen edellyttää sitovia tavoitteita, mutta epäselväksi jää, mitä muuta vaikutusta sitovilla tavoitteilla on eri sektoreille. MTK muistuttaa, että sitovat tavoitteet eivät saa hankaloittaa lupa- tai ilmoitusmenettelyä. Lisääkö sitovuus investointihankkeita tekeville esim. vesistöön ja kuormitukseen kohdistuvia selvitystarpeita? PK-yrityksiltä mahdollisesti vaadittavat nykyistä kattavammat vesistövaikutusselvitykset käytännössä estäisivät investoinnit, koska selvitykset ovat kalliita ja selvityksiä tekevistä tahoista on puutetta jo nykyisellään. Vesistöselvitysten tarve tulee suhteuttaa hankkeen kokoon ja oletettuihin vaikutuksiin. Laajat selvitykset työllistävät myös viranomaisia, joiden on varmistuttava mm. selvitysten luotettavuudesta. Myös maa- ja metsätaloudessa on tärkeä pyrkiä kohti vesien hyvää tilaa, mutta sen tulee tapahtua toimintaa ohjaamalla ja kannustamalla mm. erilaisin tukijärjestelmien eikä hallinnollista taakkaa lisäämällä.

VPD:n 4(7) artiklassa säädetään poikkeamismahdollisuudesta ympäristötavoitteista uuden merkittävän hankkeen vuoksi. Poikkeamisen yhtenä perusteena on se, että pintavesimuodostuman tilan huononeminen erinomaisesta hyvään tilaan aiheutuu uusista kestävän kehityksen mukaisista ihmisen toimista. Lisäksi edellytyksenä on mm. se, että muutosten syyt ovat yleisen edun kannalta erittäin tärkeitä ja/tai uusien muutosten ihmisten terveydelle, ihmisten turvallisuuden ylläpitämiselle tai kestävälle kehitykselle tuomat hyödyt ylittävät tavoitteiden saavuttamisesta ympäristölle ja yhteiskunnalle koituvat hyödyt. Lisäksi vaatimuksena on, että muutosten tuomia hyötyjä ei voida teknisen toteuttamiskelpoisuuden tai kohtuuttomien kustannusten vuoksi saavuttaa muilla, ympäristön kannalta merkittävästi paremmilla keinoilla. Säännös toimeenpannaan VMJL (1299/2004) 23 §:ssä, jonka mukaan tavoitteista voidaan poiketa, jos hanke on yleisen edun kannalta erittäin tärkeä ja se edistää merkittävästi kestävää kehitystä, ihmisten terveyttä tai ihmisten turvallisuutta.

MTK katsoo, että jäsentemme nykyinen yritystoiminta ei täytä nykyisen VMJL:n mukaisia poikkeamisen edellytyksiä. Luonnoksessa esitetty muotoilu vastaa tarkemmin VPD:n sisältöä, mutta senkin osalta kriteerien täyttyminen lienee hyvin harvinaista. Maa- ja metsätalouden kuormitus on pääsääntöisesti hajakuormitusta, joka ei ole luvanvaraista. Yleisimpiä ympäristö- ja vesiluvanvaraisia hankkeita sektorilla ovat lähinnä kotieläinsuojat, biokaasulaitokset ja ojitukset. Vaikka maaseutuyrittäjälle itselleen hanke olisi oleellisen tärkeä, erilaisia hyötyjä tuova ja kestävän kehityksen mukainen, niin tilakokoluokan hankkeet ovat yleisen edun kannalta harvoin erittäin tärkeitä tai laajemmin ihmisten turvallisuuteen tai terveyteen vaikuttavia. Sen sijaan poikkeamat voivat olla tarpeen niille yrityksille, jotka hyödyntävät maaja metsätaloudessa tuotettuja raaka-aineita tai jotka tuottavat tuotantopanoksia maa- ja metsätalouteen.

MTK muistuttaa, että hankkeille myönnettävät poikkeukset eivät saa johtaa yleisesti tiukentuneisiin maa- ja metsätalouden harjoittamisen rajoituksiin valuma-alueella. Lisäksi on kestämätöntä, jos suuri hanke on saanut poikkeamisluvan ja tämän jälkeen pienemmät investoinnit eivät ole mahdollisia valuma-alueella tai niiltä edellytetään myös poikkeamispäätöstä.

Esitetyt kysymykset aineistosta 1.

Mitä mieltä olette pykäläluonnoksista?
”Kestävän kehityksen mukaiset toimet” tulee suoraan direktiivistä, mutta se on käytännössä melko tulkinnanvarainen käsite, vaikka asiaa on avattu lain perusteluissa.

Onko YSL 49 §:n 6)-kohta jäänyt luonnokseen vain epähuomiossa, koska koskee saamelaisasioita ja on jo nykyisessäkin YSL:ssa? YSL 49 § ja VL 4 § ovat eriparisia.

YSL:ssa todetaan ”…aiheudu yksinään … vesimuodostuman tilan heikkenemistä…” eli heikkenemistä pitää tapahtua. VL:ssa on puolestaan riittää, että on heikkenemisen riski olemassa: ”voisi aiheutua vesimuodostuman heikkenemistä”. MTK katsoo, että YSL:n muotoilu on toimivampi.

2. Onko hyvän tilan tavoitteen ja heikentämiskieltoa koskevien pykäläluonnosten muotoilut riittävät siten, että ne selkeyttävät oikeustilaa? Tarvittaisiinko mielestänne lisäksi tarkempia säännöksiä esimerkiksi asetustasolle ekologisen tilan luokittelusta?

Yksityiskohtaisia luokitteluohjeita tai -rajoja ei pidä viedä lainsäädäntöön vaan ohjeistus riittää.

3. Ympäristötavoitteista poikkeamista koskeva pykäläehdotus noudattaa pitkälti direktiivin 4(7) artiklan sanamuotoja. Tulisiko mielestänne muotoilua kehittää kansallisesti?

Direktiivi määrittää minimitason eikä sitä pidä kansallisesti tiukentaa. Luonnoksen sanamuoto vastaa paremmin direktiiviä kuin nykyinen säädös, koska rajoittavampi ja-sana on vaihdettu tai-sanaksi (…yleisen edun kannalta erittäin tärkeä ja se edistää -> yleisen edun kannalta erittäin tärkeitä tai uuden hankkeen tai…).

Poikkeuksen edellytykset tarkistetaan joka kuudes vuosi. Investoinnit ovat kuitenkin huomattavasti pitkäkestoisemmat. Miten varmistetaan toiminnan jatkuvuuden edellytykset?

4. Oikeuskäytännössä sovelletaan jo ympäristötavoitteita Weser-tuomion mukaisesti. Mitä vaikutuksia näette sitovien ympäristötavoitteiden asettamisella selkeästi sitoviksi myös lainsäädännössä?

EUTIn päätökset ovat sinällään sitovia, joten niiden siirron lainsäädäntöön ei pitäisi muuttaa toimintaa käytännössä, vaan selkeyttää säädösten soveltamista. On tärkeää, että maa- ja metsätalouteen ei kohdistu muutoksen myötä uusia velvoitteita.

5. Minkä tyyppisiin mahdollisiin tuleviin hankkeisiin voisi lainsäädäntöhankkeesta näkemyksenne mukaan kohdistua vaikutuksia? Onko tiedossanne tällaisia hankkeita ja mihin kyseiset hankkeet sijoittuisivat? Vaikutuksia voisi kohdistua esim. teollisuuslaitoksiin, energiatuotantoon, kaivosteollisuuteen ja jätevesienkäsittelyyn.

On tärkeää, että mahdolliset myönteiset poikkeamispäätökset eivät estä maa- ja metsätalouden harjoittamista ja kehittämistä ko. valuma-alueella. Pienet yritykset eivät saa jäädä suuryritysten jalkoihin. MTK:lla ei ole tiedossa ko. hankkeita.

6. Ehdotukset kohdistuisivat vesilain ja ympäristösuojelulain mukaisiin lupamenettelyihin. Kattavatko näissä lupamenettelyissä ratkaistaviksi tulevat hankkeet ja toiminnat riittävän laajasti kaikki direktiivin soveltamisalaan kuuluvat hankkeet?

Kattavat.

7. Mitä muita tähän hankkeeseen liittyviä lainsäädännön muutostarpeita näette hankkeessa nyt tunnistetun lisäksi?

Tällä hetkellä ei ole tiedossa olevia muutostarpeita.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Airi Kulmala asiantuntija, ympäristö

aiheet: ympäristöministeriö, kuuleminen, vesienhoito