Lausunto

Lausunto julkisten hankintojen yleisten sopimusehtojen päivittämisestä

20.12.2024

Valtiovarainministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK ry) kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiassa. MTK esittää lausuntonaan seuraavaa:

Julkiset hankinnat ja niiden sopimusehdot kuuluvat elintarvikkeita ja maataloustuotteita koskevan erityislainsäädännön (elintarvikemarkkinalaki 1121/2018) (ETML) soveltamisalaan. ETML velvoittaa suoraan hankintayksiköitä silloin, kun ne hankkivat ETML:n tarkoittamia maataloustuotteita tai elintarvikkeita. ETML:n säännöksiä on sovellettava myös hankintalain kynnysarvojen alle jäävissä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden hankinnoissa. JYSE2025 muutosten valmistelussa ei ole huomioitu riittävästi elintarvikesektorin erityispiirteitä.

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden hankintojen erilaisten kriteerien osalta on ollut ja on edelleen käynnissä useita hankkeita eri hallinnonaloilla. MTK katsoo, että JYSE2025 muutoksia pitäisi arvioida kokonaisuutena siten, että tavarantoimittajilla ja hankintayksiköillä olisi tosiasiallinen mahdollisuus käyttää kriteereitä kilpailua edistävällä tavalla. MTK katsoo, että JYSE2025 muutoksissa tulisi ottaa huomioon valmisteilla olevan hankintalain muutosprosessi.

Merkittävimmät muutosehdotukset:

1. Mahdollisuus sitoa hinnanmuutokset indeksiin

MTK kannattaa ehdotettua sopimushintojen tarkastamisen mahdollisuutta erilaisten indeksien avulla. Maataloustuote- ja elintarvikeketjussa on kärsitty pitkään kustannuskriisistä, joka on johtunut useista eri tekijöistä. Julkisissa elintarvikehankinnoissa kohonneiden kustannusten siirtäminen hintoihin on ollut erittäin vaikeaa, eikä pitkissäkään hankintasopimuksissa ole ollut riittävää joustovaraa tavarantoimittajien merkittävästi muuttuneen aseman huomioimiseksi.

Maataloustuote- ja elintarvikeketjussa tuotantokustannukset muuttuvat erittäin herkästi ja ala on erityisen altis ennakoimattomissa oleville muutoksille, kuten sääilmiöille ja energian hintojen muutoksille. Julkisille ruokapalvelu- ja elintarvikehankinnoille on tyypillistä, että sopimuskaudet ovat pitkiä ja sopimusehdot ovat joustamattomia. Hankintalain ja -direktiivin joustomahdollisuuksien ja selkeiden indeksiehtojen käyttäminen suojaisi ja auttaisi haavoittuvassa asemassa olevaa ruokaketjua selviämään vaikeiden aikojen yli, jos esimerkiksi 2020-luvun alun kaltainen kustannuskriisi toistuisi.

On erityisen tärkeää, että hinnanmuutos- tai indeksiehto on aidosti molemminpuolinen eli mahdollistaa hinnantarkistuksen myös tavarantoimittajille. On myös tärkeää, että poikkeuksellisissa tapauksissa valittua hintaindeksiä korkeampi yleinen kustannuskehitys voidaan huomioida hinnantarkistuksen yhteydessä. Tämä voitaisiin toteuttaa siten, että 6.8. kohdasta poistetaan kohta ”Jos hankintasopimuksessa ei ole sovittu indeksin käytöstä – –”. Poikkeuksellisissa hinnanmuutosta koskevissa tapauksissa aitojen neuvotteluiden käynnistämiseksi tai erimielisyyksien sovittelussa on voitava hyödyntää myös ETML:n 9 §:ssä mainittuja mahdollisuuksia, kuten elintarvikemarkkinavaltuutetun edistämän sovinnollisen ratkaisun löytämistä. Mahdollisuus hyödyntää elintarvikemarkkinavaltuutetun osapuolten välisiä neuvotteluja ja sovintoa edistävää roolia on turvattava myös JYSE2025 kohdassa 22 Erimielisyydet ja sovellettava laki.

MTK kannattaa ETL:n ehdotusta indeksiehtojen peruslukuja koskien ja korostaa Elintarvikemarkkinavaltuutetun lausunnossa esiintuotuja JYSE2025 lukuihin 6.6.–6.11. liittyvien näkökulmien huomioimisen tärkeyttä.


2. Vahingonkorvausvastuun enimmäismäärä

Vahingonkorvausvastuun enimmäismäärän aleneminen enintään hankintasopimuksen laskennalliseen arvoon madaltanee toimijoiden kynnystä osallistua tarjouskilpailuun. Ainakin elintarvikehankintoihin osallistuvien ja tiettyjä konepalveluita tarjoavien yritysten osalta muutoksella voidaan katsoa olevan kannustava vaikutus osallistua tarjouskilpailuun. Muutos on kannatettava. 3. Eurooppa-normin mukainen lasku Maksuehdot luvun 7.2 kohdassa tarkoitettujen maksuaikojen osalta ei voida poiketa elintarvikemarkkinalain säännöksistä. MTK viittaa tältä osin Elintarvikemarkkinavaltuutetun lausuntoon. MTK ehdottaa, että Motivan 2023 laatimaa Elintarvikkeiden hankintaopasta sekä Maa- ja metsätalousministeriön johdolla laadittua ruokapalveluiden hankintaopasta päivitetään JYSE2025 ehtojen muutoksien osalta.

Muut huomiot

Määritelmät

JYSE 2025 tavarat -ehtojen kohdassa 1.7. on määritelty sopimussakko seuraavasti: ”Sopijapuolten erikseen sopima sakko, jonka toimittaja on velvollinen suorittamaan tilaajalle sopijapuolten erikseen määrittelemissä sopimusrikkomustilanteissa. Tilaajalla on oikeus sopimussakkoon osoittamatta, että toimittajan sopimusrikkomuksesta on aiheutunut tilaajalle vahinkoa.

Sopimussakkoehto, joka on vahvemman osapuolen yksipuolisesti laatima ja joka velvoittaa vain toista osapuolta, on varsin ankara ehto ja tietyissä tapauksissa se voi olla jopa kohtuuton sopimusehto. Elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa (1062/1993) (yrittäjänsuojalaki) kielletään ostajaa käyttämästä ehtoa tai soveltamasta käytäntöä, joka on sopimuksissa toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien kannalta kohtuuton ottaen huomioon toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien heikommasta asemasta johtuva suojan tarve ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Yrittäjänsuojalakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 39/1993 vp, s. 8) todetaan nimenomaisesi, että kielto koskee sekä vakiosopimuksiin sisällettyjä yleisiä ehtoja että yksilöllisesti sovittavia sopimusehtoja. Lakia sovelletaan myös hankintayksiköihin, kun ne hankkivat tavaroita tai palveluja kaupallisin toimin. Yksipuolinen ja ankara sopimussakkoehto on oikeuskäytännössä katsottu eräissä tapauksissa kohtuuttomaksi.

Julkiset hankintayksiköt ovat velvollisia soveltamaan elintarvikemarkkinalakia (ETML) elintarvikehankinnoissaan. Elintarvikemarkkinavaltuutettu voi kieltää hankintayksikköä käyttämästä yrittäjänsuojalain 1 §:n tarkoittamaa kohtuutonta sopimusehtoa ja tehostaa kieltoa uhkasakolla. Elintarvikeketjun itsesääntelyelin, Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta, on arvioinut uusimmassa suosituksessaan (3.12.2024) sopimussakkolausekkeista, että ”sopimuksen yksipuolisesti laatineen vahvemman sopijaosapuolen on otettava sopimussakkoehdonkin osalta huomioon heikomman sopijaosapuolen asema. Muussa tapauksessa sopimussakkolauseke on altis määräyksen kohtuullistamiselle, jos sopimussakko on esimerkiksi huomattavan suuri ja ilmeisessä epäsuhteessa syntyneen vahingon määrään tai sen maksuvelvollisuus syntyy vähäisen sopimusrikkomuksen perusteella.”

MTK katsoo, että JYSE 2025 tarkoittama yksipuolinen sopimussakkoehto on sellaisenaan, ainakin elintarvikehankinnoissa, kohtuuton, kun tavarantoimittajana on maatalouden harjoittaja.


4.3. Tavaran ominaisuudet

MTK pitää tärkeänä, että elintarvikehankintojen osalta kohtaa 4.3. täsmennetään siten, että tavaran tulee täyttää vaatimukset voimassa olevan sektorilainsäädännön osalta. Suomessa tämä tarkoittaisi täällä käytettyjen viljely- ja tuotantotapoja sekä eläinten hyvinvointia ja elintarviketurvallisuutta koskevien säännösten noudattamista. Tämä edistäisi valtioneuvoston periaatepäätöstä kestävistä elintarvikehankinnoista. Täten kotimaista ja ulkomaista alkuperää olevia tuotteita kohdeltaisiin yhtäläisesti. Ehdotettu muutos olisi myös hallitusohjelmaan kirjatun eläinten hyvinvointia tukevan kirjauksen mukainen (”Suomi vaikuttaa EU:ssa siten, että eläintuotannossa noudatettavat toimintatavat tukevat eläinten hyvinvointia myös muissa jäsenmaissa”).


5. Toimittajan muut velvollisuudet ja vastuut

”5.2 Toimittaja sitoutuu ilmoittamaan tilaajalle viipymättä, jos toimittajan omistussuhteissa tapahtuu merkittävä muutos.” Ehdoissa ei määritellä tarkemmin, mitä merkittävällä muutoksella tarkoitetaan. Tämän määritelmän tarkentaminen voisi olla tarpeen.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Helsingissä 20.12.2024

Leena Kristeri, Elinvoimajohtaja
Kimmo Tammi, Juristi
Heidi Siivonen, Ruokamarkkina-asiantuntij

aiheet: lausunto, sopimusehdot, julkiset hankinnat