Lausunto

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

31.03.2026

OIkeusministeriö

Yleiset huomiot

MTK haluaa kiinnittää yleisemmällä tasolla huomioita lain ymmärrettävyyteen. Monet nyt tehtävät lisäykset ovat  lakiviittauksia EU-säätelyyn tai muuhun kansalliseen säätelyyn. Pahimmillaan nyt ehdotetaan uudistusta, jossa tulee  viittaus toisen säädöksen pykälään, joka itsessään viittaa toiseen pykälään. Yhdistettynä ympäristösääntelyn  tekniseen ja useimmille ihmiselle haastavaan ymmärrettävyyteen ovat ehdotetut uudistukset monessa kohtaa  vaikeasti ymmärrettävissä jopa asiaan perehtyneille substanssiasiantuntijoille. MTK ymmärtää nyt implementoitavan  direktiivin asettamat haasteet, mutta toivomme, että viittauksia voitaisiin kirjoittaa enemmän auki lakitekstiin, jotta  se olisi edes jossain määrin ymmärrettävämpi.

MTK haluaa kiinnittää valmistelijoiden huomion siihen, että monet nyt kriminalisoitavista teoista ovat  maataloussektorilla sellaisia, että ne johtavat tukimenetyksiin. Vaikka oikeuskäytännössä ja kirjallisuudessa on  vakiintunut käsitys siitä, että tukimenetykset ja rikosoikeudelliset seuraamukset eivät kuulu kaksoisrangaistuskiellon  piiriin, MTK haluaa painottaa, että tukien menetys pitäisi ottaa huomioon rikosoikeudellista rangaistusta ja sen 
suuruutta määriteltäessä kohtuullistamisseikkana. 

MTK esittää, että jos ja kun nyt ehdotetut uudistukset menevät läpi, uudistuksesta tehdään kohdennettua  tiedottamista mm. maataloustuottajille. Vaikka uudistuksessa ei varsinaisesti tule merkittävästi uusia kiellettyjä  tekoja, on rangaistusasteikon kiristyminen merkittävä muutos, josta olisi tärkeää tiedottaa eri alojen toimijoita. 

Rikoslain muutoksia koskevat pykäläkohtaiset kommentit

1 luku Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta

7 § Kansainvälinen rikos

Ei lausuttavaa.

8 luku Vanhentumisaika

Ei lausuttavaa.

9 luku Oikeushenkilön rangaistusvastuusta

5 § Yhteisösakko

Ei lausuttavaa.

15 luku Rikoksista oikeudenkäyttöä vastaan

10 § Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen

Ei lausuttavaa.

34a luku Terroristisista rikoksista

2 § Terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset

Ei lausuttavaa.

15 § Oikeushenkilön rangaistusvastuu

Ei lausuttavaa.

46 luku Maahantuontiin ja maastavientiin liittyvät rikokset

13 § Oikeushenkilön rangaistusvastuu

Ei lausuttavaa.

48 luku Ympäristörikoksista

1 § Ympäristön turmeleminen

MTK:n kanta on se, että tämä kyseinen pykälä on jo aikaisemmin ollut erittäin haastava luettava ja nyt esitettävien  muutosten myötä siitä tulisi vielä vaikeampi. MTK ehdottaa, että esim tämä pykälä hajotettaisiin useampiin pykäliin,  jotta se ei olisi näin pitkä ja mahdottoman vaikea ymmärtää.

3 § Ympäristörikkomus

Ei lausuttavaa.

4 § Tuottamuksellinen ympäristön turmeleminen

Ei lausuttavaa.

4a § Jäterikos

MTK esittää, että 4a § Jäterikos nimikettä muutetaan vastaamaan paremmin sen sisältöä. Tosiasiassa ehdotus koskee  ainoastaan vaarallista jätettä, mutta nykyinen otsikko antaa ymmärtää pykälän koskevan yleisesti kaikenlaista jätettä.

RL 48:4a 2 momentin a kohdassa kriminalisoidaan vaarallista jätettä koskevan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden (JäteL 28 § ja 46 §) laiminlyönti. JäteL 28 § jätteistä huolehtiminen on toissijaisesti kiinteistönomistajan vastuulla, jos  jätteen haltija ei huolehdi velvollisuudestaan tai tätä ei tavoiteta ja jos kiinteistön haltija on sallinut jätettä tuottavan toiminnan kiinteistöllä tai jätteen tuomisen kiinteistölle.

MTK esittää, että hallituksen esityksessä selkeytetään kiinteistönomistajan rikosoikeudellista vastuuta koskemaan  ainoastaan tilanteita, joissa kiinteistönomistaja nimenomaisesti salli jätteiden tuomisen kiinteistölleen.

Kiinteistön omistajat tekevät nykyään paljon kiinteistönvuokrasopimuksia teollisten toimijoiden kanssa johtuen mm.  uusiutuvaan energia-alan kasvusta. Hyvin useasti kiinteistön omistajana on näissä sopimuksissa luonnollinen henkilö,  joka ei tee kiinteistönvuokraa ammatikseen. Näiden sopimusten ja toimintansa piirissä vuokralaiset voivat tuoda  kiinteistölle mm. vaarallisia kemikaaleja ilman, että kiinteistön omistaja on välttämättä ymmärtänyt näin tapahtuvan.  Kiinteistönomistajalla on viimesijainen vastuu kiinteistönsä kunnosta, mutta olisi kohtuutonta asettaa heidät myös 
rikosoikeudelliseen vastuuseen sellaisesta jätteestä, jota he eivät ole ymmärtäneet sallineensa kiinteistölleen  allekirjoittamalla vuokrasopimuksen. MTK nostaa tämän pykälän kannalta oleellisina esimerkkinä viime vuosina  yleistyneet akkukonttien maanvuokrasopimukset, joiden piirissä kiinteistönomistajan maille oletettavasti tuodaan  potentiaalisesti vaarallista jätettä ilman, että alalla yleisesti käytetyissä sopimuksissa varsinaisesti todetaan tai  sovitaan vuokralaisen näin tekevän.

4b § Törkeä jäterikos

Ei lausuttavaa.

4c § Ilmakehän heikentäminen

Ei lausuttavaa.

4d § Törkeä ilmakehän heikentäminen

Ei lausuttavaa.

4e § Ympäristöä vaarantavan tuotteen markkinoillesaattamisrikos

Ei lausuttavaa.

4f § Törkeä ympäristöä vaarantavan tuotteen markkinoillesaattamisrikos

Ei lausuttavaa.

4g § Vieraslajirikos

Ei lausuttavaa.

5 § Luonnonsuojelurikos

RL 48:5 1 momentin 4 kohdassa kriminalisoidaan Natura 2000 -verkoston alueella olevien alueen suojelun perusteena  olevan luontodirektiivissä tarkoitettujen eläinlajien oikeudeton häiritseminen.

MTK esittää, että hallituksen esityksessä selvennetään tätä kohtaa ja sen termistöä.

Perustelutekstissä ei käy selväksi mitä tarkoitetaan ”haittaa merkittävästi” ja miten merkittävyys tässä määritellään.  Onko nyt ehdotettu muotoilu tarkoitettu vastaamaan luonnonsuojelulain 34 § kiellettyä ”merkittävää heikentämistä”  ja tulisiko ne ymmärtää saman sisältöisinä? Esityksen perusteella ei ole selvää arvioidaanko merkittävyys koko  kyseessä olevan eläinlajin populaation kannalta vaiko yksittäisen alueen osalta.

Perusteluissa on kohdan osalta myös todettu, että myös alueen ulkopuolella tapahtuva toiminta voi olla tässä  kohdassa tarkoitettua oikeudetonta häirintää. MTK toivoo, että perusteluissa selvennetään ulkopuolelta tapahtuvaa  häirintää ja erityisesti sitä, miten tekijän tietoisuutta riskistä voidaan osoittaa tai arvioida. Alueen ulkopuolella  tapahtuvasta toiminnasta voi olla hyvin haasteellista ennakoida kyseisen toiminnan vaikutuksia Natura 2000 -alueella,  sillä luonnossa ja ympäristössä olevat syy-seuraussuhteet ovat monimutkaisia ja vaikeasti arvioitavissa myös 
asiantuntijoille.

Natura 2000 -alueita koskee luonnonsuojelulaissa määritelty ilmoitusmenettely ja viranomaisen velvollisuus reagoida  ilmoitukseen. MTK esittää, että esityksessä selvennetään, miten nyt säädettävä rikosoikeudellinen vastuu toimii  tämän ilmoitusvelvollisuuden kanssa yhdessä.

MTK haluaa lisäksi kiinnittää huomiota seuraavaan: Jos ja kun uusia Natura-alueista päätetään, miten tätä pykälää  sovelletaan? Nyt esitetyn luonnoksen perusteella Natura-alueen rikosoikeudellinen heikentämiskielto tulee voimaan  jo EU:n päätöksen myötä, ennen kuin VN:n asetuksella alueesta on julkaistu karttoja tai suojeluperusteita. Kuinka  ihmisten on näissä tilanteissa tarkoitus tietää suojelusta ja siten toimintansa mahdollisista rikosoikeudellisista  seurauksista? MTK katsoo, että rikosoikeudellisen vastuun asettaminen näissä tilanteissa olisi kohtuutonta.

5b § Ympäristön tuhoaminen

Ei lausuttavaa.

7a § Soveltamisalasäännös

Ei lausuttavaa.

10 § Ulkomaiselta alukselta talousvyöhykkeellä tehty ympäristörikos

Ei lausuttavaa.

48a luku Luonnonvararikoksista

3c § Metsäkatorikos

Esitetyssä pykälässä kriminalisoidaan EU:n metsäkatoasetusta rikkova toiminta. Hallituksen esityksessä nostetaan  esille EU komission julkaisema ohjekirja, jolla on selvennetty asetuksen soveltamista ja jolla on jo nyt ollut merkittävä  tulkinnallinen rooli kansallisessa käytännössä. Esityksessä tuodaan jo nyt esille ohjekirjan roolia metsäkatoasetuksen  tulkinnassa, mutta MTK toivoo, että esityksessä tuodaan vielä suoremmin esille se, että ohjekirja on komission  virallinen tulkintaohje asetuksesta ja että asetusta tulee tulkita ohjekirjan mukaisesti.

Suomalaisissa tuomioistuimissa on suhtauduttu pidättäytyvästi EU:n tuottamiin erilaisiin soveltamisohjeisiin, vaikka  ne ovat komission virallisia ohjeistuksia. Tämä on muodostunut viime aikoina ongelmalliseksi käytännön kannalta  Suomessa, kun EU on selkeästi alkanut tuottamaan enemmän näitä soveltamisohjeita erityisesti  yksinkertaistamistyössään eikä näitä soveltamisohjeissa olevia huomioita tuoda suoraan lainsäädäntötekstiin.


3d § Törkeä metsäkatorikos

Ei lausuttavaa.

4b § Soveltamisalasäännös

Ei lausuttavaa.

6a § Oikeushenkilön rangaistusvastuu

Ei lausuttavaa.

Muihin lakeihin kohdistuvat muutokset

Ei lausuttavaa

aiheet: lausunto, rikoslaki, ympäristörikokset