Lausunto

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi metsälain, luonnonsuojelulain ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta

01.04.2026

Eduskunnan ympäristövaliokunta

Yleistä

MTK pitää esitettyjä lakimuutoksia tarpeellisina EU:n tuomioistuimen lintudirektiivin tulkintaan liittyvän ratkaisun  johdosta. Metsätalouden toimintaympäristön tulee olla selkeä ja ennakoitava, ja lainsäädännön tulee olla  tarkkarajaista, jotta maanomistajan ja metsäalan toimijoiden oikeusturva toteutuu asianmukaisesti. MTK pitää  myös tarpeellisena, että luonnonsuojelulaissa on selkeä ja yksiselitteinen viittaus esitettyyn metsälain 10 c  §:ään, jotta sääntelyn ja sen valvonnan kokonaisuus säilyy johdonmukaisena ja ymmärrettävänä.

MTK pitää tarkoituksenmukaisena, että metsän hakkuisiin ja muihin metsätalouden toimenpiteisiin liittyvistä  velvoitteista säädetään nimenomaan metsälaissa. Metsälaki muodostaa selkeän viitekehyksen metsissä  toimimiselle. Ratkaisu mahdollistaa myös uusien velvoitteiden valvonnan kustannustehokkaasti muun metsälain  valvonnan yhteydessä.

Metsälaki 10 c §

10 c §:ään esitetyt velvoitteet ovat perusteltuja lintujen suojelun ja lintukantojen tyydyttävän tason  saavuttamisen näkökulmasta. Niiden tuomia rajoitteita voidaan pitää kohtuullisina. 

Metsän hakkaajalle asetetaan velvoite arvioida alueen linnustoa sekä tehdä arvioinnin perusteella  asianmukaiset ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Lain perusteluissa todetaan, että arvioinnin ja  ennaltaehkäisevien toimenpiteiden toteuttamisen tueksi on tarkoitus myöhemmin julkaista käytännön ohjeistus  toimijoille. 

MTK pitää välttämättömänä, että ko. ohjeistus julkaistaan mahdollisimman pian, jotta uusien  velvoitteiden toteuttamisesta ja vaadittujen toimenpiteiden laajuudesta olisi kaikilla toimijoilla ja myös  viranomaisilla yhteneväinen ja selkeä käsitys.

Pesintäaikaisten hakkuurajoitusten piiriin tuodut alueet ja rajoitusten ajankohta ovat perusteltuja. MTK pitää  tärkeänä, että ko. alueiden läpi saa kuljettaa korjattua puuta aiemmin käytössä ollutta ajouraa pitkin. Kuitenkin  muiden kuin rajoituskohteiden hakkuita ja muita metsätalouden toimenpiteitä voidaan tehdä lintujen  pesintäaikaan mm. saarissa tai alueilla, jotka sijaitseva rehevien kohteiden tai jokien tai purojen takana, jolloin 
ainoa mahdollisuus kulkea ko. kohteille on joko rantavyöhykkeen tai rajoituskohteen kautta. Mikäli  rajoituskohteella ei ole tarkoituksenmukaista aiempaa ajouraa, rajoittaa pykälän 2 momentti laajasti myös muilla  kuin rajoituskohteilla toimimista. 

MTK katsoo, että pykälän 2 momenttia tulee täydentää. Mikäli käytettävissä ei ole tarkoituksenmukaista jo aiemmin käytössä ollutta ajouraa, pesintäaikaisia hakkuita koskevien rajoitusten piirissä olevan alueen läpi tulisi voida tehdä myös uusi ajoura edellyttäen, että vältetään sellaisten pesien, joissa  pesintä on käynnissä, vahingoittaminen.

Lakimuutos selkeyttää myös toimimista harvalukuisten petolintujen pesien läheisyydessä. Pykälän 7  momentissa säädetään asetuksenantovaltuudesta koskien harvalukuisia petolintulajeja, etäisyyksiä toimimiselle  petolintujen pesien läheisyydessä sekä pesän läheisyydessä toimimisen kiellon ajankohtaa eri petolintujen  osalta.
 
MTK pitää välttämättömänä, että ko. asetus annetaan samaan aikaan kuin lakimuutos tulee voimaan.  Tällä hetkellä maanomistajien ja toimijoiden saama ohjeistus on ollut vaihtelevaa ja epäselvää, joten  ohjeistus lisää velvoitteiden selkeyttä ja oikeusvarmuutta.

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Metsälakiin (10 d §) ja luonnonsuojelulakiin (120 §) esitetään, että maanomistajalla, hakkuuoikeuden haltijalla  sekä toimenpiteen suunnittelijalla ja toteuttajalla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä metsäkeskuksen tietojärjestelmästä ja luonnonsuojelun tietojärjestelmästä uhanalaisia lintulajeja koskevat  tiedot, jotka ovat välttämättömiä uusien velvoitteiden hoitamiseen. MTK pitää esitystä välttämättömänä. MTK on  jo aiemmin korostanut, että maanomistajalla tulee kaikissa tilanteissa olla oikeus saada omistamaansa aluetta  koskevat tiedot. 

MTK kiirehtii myös salassa pidettävien tietojen luovuttamista maanomistajille ja toimijoille vastaavasti  myös muiden lajien ja luontotietojen osalta.

Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmää koskeva laki, 13 c §

Esitetyt muutokset eivät kaikilta osin palvele käytäntöä ja edistä salassa pidettävien tietojen  tarkoituksenmukaista käyttöä hakkuiden ja muiden metsätalouden toimenpiteiden suunnittelussa. Esitetyn  uuden 13 c §:n mukaan metsänomistajan lukuun tai toimeksiannosta toimiva, esimerkiksi hakkuusuunnitelmaa  tekevä metsänhoitoyhdistys, ei voisi luovuttaa salassa pidettäviä lajitietoja maanomistajalle. Voidakseen  keskustella ko. tietojen hakkuille aiheuttamista rajoitteista tai muun toimenpiteen toteuttamisen tavasta, toimijan  tulisi ensin tarkistaa metsäkeskuksesta, onko myös maanomistajalle luovutettu kyseiset tiedot. Esityksen  mukaan maanomistajan olisi tehtävä kirjallinen tiedonluovutuspyyntö metsäkeskukselle saadakseen tiedot. Vasta tämän jälkeen toimija ja maanomistaja voisivat yhdessä keskustella mahdollisesta hakkuualueen  rajauksesta, toimenpiteen toteutustavasta jne. Nykymuodossaan pykälä myös estäisi hakkuuoikeuden haltijaa ja  toimenpiteen suunnittelijaa välittämästä tietoa hakkuun toteuttajalle eli merkitsemästä kohdetta leimikkokarttaan,  mikä on ristiriidassa metsälakiin esitetyn 10 c §:n velvoitteiden ja sitä koskevien lain perusteluiden kanssa.

MTK esittää, että 13 c § muutetaan muotoon: ”Poiketen siitä, mitä viranomaisen toiminnan julkisuudesta  annetun lain 23 §:n 2 momentissa säädetään, maanomistajaa, hakkuuoikeuden haltijaa ja sitä, joka  niiden lukuun suunnittelee tai toteuttaa metsien hoitoon ja käyttöön liittyviä toimenpiteitä, ei koske  aitiolovelvollisuus toisiaan kohtaan, kun kysymys on sen oikeuden, edun tai velvollisuuden hoitamista  koskevasta asiasta, johon asianosaisen tiedonsaantioikeus on perustunut.”

Luonnonsuojelulaki

82 §:n häirintää koskevaa kansallista säännöstä lievennettäisiin metsä- ja maataloustoiminnan, tavanomaisen rakennustoiminnan sekä laitteen ja rakennuksen tarkoituksenmukaisen käyttämisen osalta vastaamaan  lintudirektiivin sanamuotoa. MTK pitää esitettyä muutosta perusteltuna. Mikäli häirinnän kielto koskisi kaikkia  lintulajeja riippumatta niiden yleisyydestä tai elinvoimaisuudesta, johtaisi tämä laajaan eri elinkeinotoimintojen 
keskeytymiseen usean kuukauden ajaksi.

Helsingissä huhtikuun 1. päivänä 2026

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK RY
Marko Mäki-Hakola
Metsäjohtaja

aiheet: lausunto, metsälaki, luonnonsuojelulaki