Lausunto

Lausunto luonnoksesta suden metsästystä koskevaksi kiintiöksi metsästysvuonna 2022–2023

11.01.2023

Maa- ja metsätalousministeriö

Asetusluonnoksessa esitetään suurimmaksi sallituksi saalismääräksi metsästysvuodelle 2022–2023 poronhoitoalueen ulkopuolelle 28 susiyksilöä.  

Luonnonvarakeskus arvioi kesäkuun alussa, että maaliskuussa 2022 Suomessa oli 290 (275–315) sutta. Arvio yksilömäärästä on lähes sama kuin vuoden 2021 maaliskuuta koskeva alustava arvio (278–316). Susikanta on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2017 lähtien. Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan marraskuun alussa 2022 susikanta oli 90 prosentin todennäköisyydellä välillä 367–482. Suomen susikanta on kasvanut keskimäärin noin 16 % vuosivauhtia huolimatta vuotuisesta tiedossa olevasta kuolleisuudesta 

Suurin sallittu saalismäärä olisi 28 sutta ja siihen sisältyisi myös muu tietoon tuleva kuolleisuus poronhoitoalueen ulkopuolella. Metsästysvuonna 2021-2022 tietoon tullut kuolleisuus poronhoitoalueen ulkopuolella oli 16 sutta. 

Vuonna 2021 sudet aiheuttivat 136 kpl riistavahinkolain nojalla korvattua kotieläinvahinkotapausta yhteensä noin 260 000 euron arvosta. Näistä koiravahinkotapauksia oli 36 kpl, arvoltaan yhteensä noin 133 000 euroa ja lammasvahinkotapauksia 49 kpl, arvoltaan yhteensä noin 95 000 euroa. Vuoden 2022 aikana (16.11.2022 mennessä) sudet olivat aiheuttaneet 40 koiravahinkoa, arvoltaan noin 130 000 euroa, 70 lammasvahinkoa, noin 100 000 euroa ja 8 nautavahinkoa alle 1000 euroa. 

MTK on erittäin huolestunut Suomen susikannan tilanteesta ja kehityssuunnasta. Erityisesti lampaisiin kohdistuneiden vahinkojen lukumäärä on kasvanut vuositasolla merkittävästi (lisäystä vähintään yli 40 %). Viime kesän kotieläimiin kohdistuneet vahinkotapaukset kertovat myös, että susien ihmisarkuus on vähentynyt entisestään. Toistuvat lammasvahingot pihapiirissä ja vahingot jopa eläinsuojien sisällä kuvaavat kestämätöntä kehityssuuntaa.  

Lausuntopyynnössä esitettyjen vahinkotilastojen lisäksi on huomioitava, että em. tilastosta puuttuvat kaikki ne vahingot, joista on haettu korvauksia valtion sijaan vakuutusyhtiöiltä. Myös näistä tuotantoeläinvahingoista on ilmoitettu maaseutuviranomaisille, jotka ovat myös vahingot tarkastaneet. Vahinkotilastointi tulee uudistaa siten, että kaikki tarkastetut vahingot löytyvät tilastoista. 

Sudet aiheuttavat kotieläinten kasvattajille merkittävää lisätyötä ennakkosuojauksen rakentamisessa ja ylläpidossa. Nämä kustannukset jäävät kokonaan viljelijöiden maksettavaksi. Tätäkin merkittävämpää on susista aiheutuva stressi ja henkinen kuormitus kotieläinten hyvinvoinnin ollessa uhattuna.  

Huolestuttavaa on myös hirvenmetsästyksen vaikeutuminen susien raadellessa metsästyskoiria. On suuri vaara, että susiongelma alkaa pian heijastua myös metsätalouden kannattavuuteen hirvivahinkojen kasvaessa. Meillä on runsaasti alueita, joissa hirvenmetsästys koirilla estyy kokonaan tai metsästys päästään aloittamaan vasta lumikelien aikaan susivahinkoriskin vuoksi. Sudet vaikeuttavat myös muuta koirilla tapahtuvaa metsästystä, mukaan lukien muut suurpedot. Tällä on myös aluetaloudellisia vaikutuksia.  

Lisäksi on kestämätöntä, että nykytilanteessa paikallisten asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet susikysymykseen puuttuvat kokonaan. Taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmat jäävät kokonaan vaille huomiota. 

MTK pitää esitettyä 28 yksilön saaliskiintiötä selkeästi liian pienenä, varsinkin kun kiintiön määrää vähentää suoraan kaikki tiedossa oleva kuolleisuus, joka esimerkiksi edellisellä metsästyskaudella oli 16 yksilöä. 

On välttämätöntä, että suden ihmisarkuutta päästään lisäämään metsästyksen ja nimenomaisesti kannanhoidollisen metsästyksen keinoin.  Susien ihmisarkuudella ja sen puutteella on suora vaikutus aiheutuvien vahinkojen määrään. Nyt esitetty kiintiö ei käytännössä mahdollistaisi kannanhoidollista metsästystä lainkaan. Pahimmassa tapauksessa liian alhainen kiintiö voi jopa estää vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämisen.  

Esitys tulee laatia siten, että vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntäminen on kaikissa tilanteissa mahdollista, kiintiöistä riippumatta. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että jatkuvasti kasvava susikanta merkitsee myös kasvua tiedossa olevaan kuolleisuuden määrään. Myös ennakoimattomat yllättävät tilanteet voivat poikkeuksellisesti lisätä kuolleisuutta.   

Suomessa susikannanhallinnan toimintalinjauksia tulee kehittää samaan suuntaan Ruotsin kanssa. Esimerkiksi kuluvalla kaudella Ruotsissa on käytettävissä 75 kannanhoidollista suden kaatolupaa. Myös oikeus akuutisti uhkaa aiheuttavan suden poistamiseen on Ruotsissa selkeämpää ja tehokkaampaa. Vahinkoa aiheuttavien yksilöiden poistamista tulee helpottaa myös Suomessa. Nykyinen käytäntö, karkotustoimineen ennen vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämisessä, on liian kankea ja hidas. MTK vaatii, että susikannanhallinnan tulee olla yhtenäistä Pohjoismaissa. Lisäksi tulee huomioida, että Pohjoismaista ainoastaan Suomella on yhteinen susipopulaatio yhdessä Venäjän kanssa. 

Helsingissä tammikuun 11. päivänä 2023 

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y.  

Marko Mäki-Hakola
metsäjohtaja

Timo Leskinen 
kenttäjohtaja 

aiheet: metsästys, lausunto, susi, sudet, susikiintiöt