Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain 11 ja 16 §:n muuttamisesta
Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain 11 ja 16 §:n muuttamisesta
Lausunto
Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain 11 ja 16 §:n muuttamisesta
20.05.2024
Maa- ja metsätalousministeriö
Esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annettua lakia. Vieraslajilakiin lisättäisiin säännös, jolla mahdollistettaisiin miehittämättömien ilma-alusten, eli droonien, hyödyntäminen vieraslajinisäkkäiden pyynnissä. Säännöksellä tehostettaisiin erityisesti supikoiran pyyntiä. Lisäksi muutettaisiin lain säännöstä koskien valtioneuvoston asetuksella säädettävää siirtymäaikaa uusille vieraslajeille. Enimmäissiirtymäaikaa ehdotetaan pidennettäväksi kahdesta vuodesta viiteen vuoteen. Kansallisessa luettelossa nisäkkäistä minkki, soopeli ja kylänäätä ovat määritelty haitallisiksi vieraslajeiksi. Lisäksi EU:n vieraslajiluetteloon sisältyvät mm. supikoira ja piisami.
Esityksen perustelujen mukaan miehittämättömien ilma-alusten käyttö vieraslajinisäkkäiden jäljittämisessä pyynnin aikana tehostaisi erityisesti supikoiran pyyntiä muun muassa saaristo-oloissa. Supikoiran aiheuttama riski monimuotoisuudelle on suurimmillaan muun muassa saaristossa, ja esityksellä voitaisiin näin ollen ehkäistä vieraslajeista aiheutuvia vahingollisia vaikutuksia. Supikoirakannan tehokas rajoittaminen on erityisen tärkeää muun muassa vesilintu- ja metsäkanalintukantojen suojelemiseksi sekä joidenkin loistautien leviämisen estämisen kannalta. Perusteluissa todetaan myös, että esimerkiksi lämpökameralla varustettu drone on tehokas piiloutuneiden supien paikallistamisessa.
Uusille vieraslaeille asettavan siirtymäajan pidentämisen perusteluissa todetaan, että enimmäiskeston pidentämisellä vältyttäisiin tilanteilta, joissa lajeja jätetään lisäämättä luetteloon ainoastaan siitä syystä, että laki ei mahdollista riittävän pitkää siirtymäaikaa. Viiden vuoden siirtymäaika olisi perusteltavissa esimerkiksi tilanteessa, jossa lajilla on pitkä kasvatusaika tai lajin määrittely kansallisesti merkitykselliseksi haitalliseksi vieraslajiksi aiheuttaa kaupallisille toimijoille merkittäviä taloudellisia menetyksiä.
Pidempi viiden vuoden siirtymäaika tehostaisi näin ollen vieraslajien torjuntaa varmistamalla, että kansallinen vieraslajiluettelo on mahdollisimman kattava.
Esitetyt lakimuutokset ovat hyvin perusteltuja ja MTK kannattaa tehtyjä esityksiä.
Helsingissä toukokuun 20. päivänä 2024
MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y.
Marko Mäki-Hakola
metsäjohtaja
Timo Leskinen
kenttäjohtaja
aiheet: mtk, vieraslajit, lausunto