Osana Liito-orava-LIFE -hanketta Luonnonvarakeskus on mallintanut liito-oravalle sopivia elinympäristöjä.

 - Aineisto ei siis koske liito-oravan esiintymistä eikä yksittäisiä yksilöitä. Luonnonvarakeskus on tehnyt hyvää työtä mallinnuksissaan metsien rakennepiirteisiin perustuen, sanoo hankkeessa MTK:n edustajana mukana oleva Markus Nissinen.

Luken tuottamaa mallinnusaineistoa voi käyttää esimerkiksi kohdentamaan liito-oravakartoituksia. Aineistoa ei voida käyttää sellaisenaan asettamaan metsän käytölle tai muulle maankäytölle rajoitteita. Kuten Luonnonvarakeskus toteaa, mallinnusaineistolla ei ole oikeusvaikutuksia.

- Todellinen tieto liito-oravan esiintymisestä tietyllä alueella vaatii aina maastoinventoinnin, Nissinen muistuttaa. Mikäli maastossa löytyy selkeitä papana- tai virtsajälkihavaintoja lajista, liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka säästetään. Lisääntymis- ja levähdyspaikka sisältää pesäpuun ja sen välittömän lähialueen kulkuyhteyksineen.

MTK on mukana Liito-oravaLIFE -hankkeessa. Hankkeen yhtenä päätavoitteena on parantaa liito-oravan huomiointia metsien käytössä, muttei laatia uusia metsänkäytön rajoitteita. Nissisen mukaan hanke on edennyt hyvässä yhteistyössä Metsähallituksen vetämänä.

Aineisto on ladattavissa Laji.fi -palvelussa, eli Lajitietokeskuksessa: laji.fi/about/5922

Markus Nissinen

kenttäpäällikkö, ympäristöasiantuntija

Satakunta, Metso, luonnonhoito ja luonnon monimuotoisuus, kaavoitus, maankäyttö- ja ympäristöpolitiikka

+358 40 573 1131

aiheet: liito-orava