null Ensi kesän liittokokouksen ohjelmatyö hyvässä vauhdissa

Uutinen – Jäsenyys

Ensi kesän liittokokouksen ohjelmatyö hyvässä vauhdissa

8.10.2021

MTK:n liittokokous järjestetään Porissa ensi vuoden kesäkuussa. Järjestö valmistautuu kokoukseen mm. laatimalla liittokokousasiakirjan, joka koostuu yhteiskunnallisen vaikuttamisen, markkinavaikuttamisen ja järjestön kehittämisen ohjelmista. Liittokokousta edeltävällä valmistelulla on tärkeä merkitys järjestön toimintaan, sillä liittokokouksessa käsiteltävät ohjelmat linjaavat hyvin pitkälle sitä, miten järjestö toimii ja vaikuttaa tulevaisuudessa. Liittokokous asettaa järjestön toimintatavoitteet seuraavaan liittokokoukseen saakka.

MTK:n edellinen liittokokous järjestettiin Helsingissä kesällä 2017. Samaan aikaan juhlistimme myös järjestömme satavuotista taivalta.
MTK:n edellinen liittokokous järjestettiin Helsingissä kesällä 2017. Samaan aikaan juhlistimme myös järjestömme satavuotista taivalta.


MTK:n toimihenkilöt ovat valmistelleet liittokokouksessa käsiteltäviä kolmea ohjelmaa jo alkuvuonna ja nyt pallo on siirtynyt pääasiassa järjestön luottamushenkilöistä koostuville työryhmille. 

Ensi kesän liittokokouksen asiakirja täsmentää ja ajantasaistaa MTK:n vuonna 2017 hyväksymää tulevaisuusasiakirjaa, jonka päälinjaukset ulottuvat vuoteen 2025 saakka. Nyt tehtävä työ on erittäin tärkeää, sillä järjestön poliittinen ja taloudellinen toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa ja elinkeinojamme haastetaan monelta suunnalta.


Luottamushenkilövalmistelu käyntiin


Luottamushenkilöiden valmistelutyö käynnistyi syyskuun lopussa yhteisellä seminaarilla, jossa alustukset pitivät puheenjohtaja Juha Marttila, MTK:n kehitysjohtaja Markus Lassheikki, järjestöneuvos Aaro Harju ja tutkija Esko Valtaoja.

Markus Lassheikki kertoi liittokokouksen valmistelun etenemisestä. Liittokokousasiakirjaan tulee mukaan kolmen ohjelman lisäksi tulevaisuusasiakirjan välitarkastelu ja toimintaympäristön analyysi. 

Asiakirjaa on valmisteltu toimihenkilövoimin ja jatkossa pääasiassa luottamushenkilövoimin. Tässä vaiheessa jo yli 100 henkilöä on osallistunut valmisteluun, mutta jatkossa määrä kasvaa huomattavasti. Jäseniä halutaan saada mukaan tulevaisuustyöhön ja tässä hyödynnetään monia eri keinoja erilaisista tilaisuuksista, someen ja erilaisiin kyselyihin.

Järjestöneuvos Aaro Harju korosti alustuspuheenvuorossaan, että MTK:n pitää keskittyä olennaiseen ja päättää, mitkä ovat järjestön ydintehtävät.

Esko Valtaoja taas haastoi sitä mielikuvaa, joka järjestöstä hänen mielestään julkisuuteen välittyy. Hänen nosti esille, että menneisyyteen tarttumalla menemme pieleen ja kannusti järjestöä tarttumaan aktiivisesti maatalouden ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. 

- Vastuu siitä, että pelastamme sekä ihmisen että maailman, on meillä kaikilla. Maailmankatsomuksen pitää perustua uuteen tietoon. Kulje valoon, kulje aurinkoon, hän sanoi.

Puheenjohtaja Juha Marttila piti kannustuspuheenvuoron ohjelmatyön käynnistämiselle. 

- On tiedettävä missä nyt olemme. On myös kyettävä arvioimaan, miten maasto on muuttunut ja muuttumassa. Oman paikan pitää olla suunnilleen tiedossa ja pitää tehdä varustetarkastus, kun lähdetään uutta suuntaa kohti, hän sanoi.

Marttila korosti, että ohjelma-asiakirjoilla on tapana toteutua ja toteuttaa itseään, siksi työ yhteiskuntavaikuttamisen, markkinavaikuttaminen ja järjestön kehittämisen linjausten parissa on hyvin tärkeää.

Esimerkkinä Marttila nosti, että vuoden 2012 liittokokousasiakirjan painotukset järjestön toimintaan ovat toteutuneet melko hyvin.

- Jo vuoden 2007 liittokokouksessa nousi esille ilmasto ja ruokakulttuuri kotimaisen ruuan edistämisessä, vuonna 2012 Savonlinnassa olemme paaluttaneet strategiamme pohjan nykyiseen pyhään kolminaisuuteen: yhteiskunnallinen vaikuttaminen, markkinavaikuttaminen ja järjestön kehittäminen, Marttila sanoi.

Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa järjestö on nostanut esille vihreän kasvun. Toimme esille, että maa- ja metsätalous ovat ratkaisijoita. Markkinavaikuttamisessa totesimme, että eurot eivät tukijärjestelmissä kasva ja rahaa tulee vain markkinoilta. Savonlinnassa markkinalinjaa liberalisoitiin osuustoimintaa laajemmaksi. Totesimme myös, että Suomen paikka on EU:ssa.

Edellisessä tulevaisuusasiakirjassa 2017 tuotiin vahvasti esille megatrendit ja olemassaolomme oikeutus. Montaa asiaa voidaan sen päälle jatkojalostaa. Liittokokouksella onkin iso rooli järjestön kehittämisessä.

Marttila totesi myös, että etenkin nuoria naisia tarvitaan enemmän vaikuttamaan ja totesi myös tarpeet muuttaa valiokuntia ja jaostoja.

Maaseutunuoret ovat vahvasti mukana järjestön tulevaisuuskeskustelussa. Nuoret ovat halunneet esittää kysymyksiä asiakirjakäsittelyyn, ja he ovat hyvin mukana valmistelutyöryhmissä.

- Nuoret ovat halunneet kysyä, miksi ja miten voin olla aktiivinen jäsen? Mistä tulee motivaatio osallistua toimintaan? Nuorten parissa keskustelua on käyty myös luottamustehtävien valinnasta ja avoimuudesta. Miten saadaan markkinaedunvalvonnasta viestittävää ja siitä helpommin käsiteltävää? Perimmäinen totuus ja jäsennäkökulma ovat tavoitteenamme, kertoi MTK:n maaseutunuorten asiamies Meri Remes.


Valmistelua sähköisissä työtiloissa


Luottamushenkilöt aloittivat työskentelyn sähköisessä Howspace-työtilassa teemaryhmittäin. Yhteiskuntavaikuttamisen ryhmän puheenjohtajana toimii järjestön 2. puheenjohtaja Mauno Ylinen, markkinavaikuttamisen 3. puheenjohtaja Markus Eerola ja järjestön kehittämisen ryhmän puheenjohtajana valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen.

Mauno Ylinen totesi, että järjestö on säilyttänyt hyvän vaikuttavuutensa edunvalvonnassa. Hän korosti, että on tärkeää, että pidämme yhteyttä myös kaikkiin niihin, jotka ovat eri mieltä. Tarvitaankin asenneilmapiirin muutosta. Viestinnässä sosiaalinen media on ottanut huiman harppauksen. Sosiaalinen media vaikuttaa myös poliittisiin päättäjiin. Järjestön maineesta keskusteltaessa on noussut esiin kysymys, olemmeko ns. jyrähdysosasto. Olemme kuitenkin olleet aloitteellisia mm. järjestön ilmasto-ohjelmassa.

Markus Eerola toi esille, että järjestön tekemisten ja sanomisten on oltava linjassa. Joku päivä voi siitä datasta, miten ruoka on tuotettu, olla iso merkitys. Alkuperätietoa voidaankin hyödyntää markkinavaikuttamisessa. Viennin edistäminen ja tuottajien välinen yhteistyö myös tärkeitä. Edunvalvonnan tavoitteiden määrittäminen siihen, miten jäsenten asemaa parannetaan markkinoilla, on keskeistä.

Eerikki Viljanen korosti yhteisöllisyyden ja jäsenpalveluiden merkitystä järjestötoiminnan kehittämisessä. Hän toi esille myös, että järjestön sisäinen ja ulkoinen viestintä tulisi eriyttää nykyistä paremmin ja niitä edelleen kehittää.

Järjestön toiminnanjohtaja Jyrki Wallin korosti, että jos haluaa osallistua siihen mitä tehdään ja mikä painottuu, niin kannattaa olla mukana vaikuttamistyössä, sanoi Wallin. 


Jäsenet mukaan aktiiviseen keskusteluun järjestön tulevaisuudesta ja toiminnasta
 

Alkuvuoden ohjelmatyön toimihenkilövalmistelun tuloksia hyödynnetään luottamushenkilökäsittelyssä. Luonnoksia uusista linjauksista on luvassa jo syksyllä, mutta valmistelut kiihtyvät keväällä kevätvaltuuskuntaa ja liittokokousta kohti.

Jäsenkuntaa halutaan laajasti mukaan keskusteluihin järjestön edunvalvonnan ja järjestötoiminnan kehittämiseen.  Vuorovaikutusta tullaan lisäämään mm. keskustelutilaisuksien, sosiaalisen median ja kyselyiden kautta asiakirjavalmistelun edetessä. 

Vuonna liittokokous 2017 hyväksyi MTK:n tulevaisuusasiakirjan vuoteen 2025. Nyt toimintaympäristöanalyysi ja kolme ohjelmaa ovat liittokokouksessa käsiteltävän paketin ytimessä. 

Liittokokous on MTK:lle iso ja merkittävä ponnistus. Osallistujia odotetaan noin 1000 henkilöä, joista virallisia liittokokousedustajia noin 400. MTK-liitot ja metsänhoitoyhdistykset valitsevat edustajansa liittokokoukseen syyskokouksissaan 2021.
 



Markus Lassheikki

kehitysjohtaja

+35820 413 2481

+35840 779 9680

Jyrki Wallin

toiminnanjohtaja

+35820 413 2307

+35850 522 5207

aiheet: mtk, liittokokous, ohjelmatyö