Luomutoimijat 

Suomessa on tällä hetkellä yhteensä 5753 luomutoimijaa. Näistä 4703 on kasvintuotannon piirissä ja 1068 eläintuotannon piirissä. Luomurehuntuottajina on 42 toimijaa (lähde: Ruokavirasto). 

Alkutuotannon luomutiloja oli 4945 vuonna 2022. Uusia tiloja aloitti 152 ja tuotannon lopetti 194 tilaa. Tämä kehitys jatkaa muutaman viimevuoden trendiä kun lopettaneita tiloja oli enemmän kuin uusia aloittaneita. Luomuviljelyn peltoalan osuus oli 15 % Ruokaviraston tilastoissa. Määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2010 (lähde: Ruokavirasto). 

Viljelyala ja sato
 

Luomutuotannon seuranta

Suomalaisen luomutuotannon seuranta on pirstaloitunutta ja monin paikoin jopa puutteellista. Monista hallinnollisista toimenpiteistä huolimatta suomalaisen luomutuotannon liiketoimintaa, kannattavuutta sekä yleisesti yritystoiminnan kehittämistä varten hyödyllisiä datapisteitä on käytännössä mahdotonta kerätä riippumattomasti, eikä niitä voida yleistää kansalliselle tasolle. Tiedon puute ei rajoitu maatalousalan yhteen tiettyyn osaan, vaan koskee koko tuotantoketjua eli alkutuotantoa, teollisuutta ja kauppaa. Raportoinnin puute heikentää merkittävästi edellytyksiä suorittaa maatalousalan elinkeinon edunvalvontatyötä, sillä markkinakatsausten teko vaatisi julkisia ja kansallisesti päteviä tietolähteitä.  

Meillä ei toistaiseksi ole tietolähteitä esimerkiksi siitä, paljonko suomalaisesta luomutuotannosta myydään tavanomaiseen, millä perustein näin tehdään, tuotannon hävikkiasteesta eikä kannattavuuskertoimia tavanomaisesta tai luomutuotannosta. 

Luomutuotannon tulevaisuus

Luomuviljelyn tulevaisuutta valottava luomusitoumukset on juuri hiljattain kerätty ELY-keskuksen ja Ruokaviraston toimesta. Yhteenvedon näistä tiedoista odotetaan valmistuvan heinä-elokuun tiennoilla. 

Luomutuotannon jatkuvuuteen vaikuttavat useat pinnalla olevat tekijät Suomessa, Euroopassa, ja maailmalla: 

• Sähkö- ja lannoitetuki: Vuoden alussa Marinin hallitus esitti maatalouden sähkö- ja lannoitetukea korvatakseen näiden hinnannousuista koituvia kustannuksia. Maaliskuussa vahvistettiin valtion lisäbudjetista 32 m € sähkökustannuksiin ja 62 m € lannoitekustannuksiin (Lähteet: VNK & Maaseudun Tulevaisuus). 

• CAP27 uudistus: EU:n yhteisen maatalouspolitiikan toteutus kaudelle 2023-2027 on käynnistynyt vaiheittain 1.1.2023. Politiikan uudistuksessa korostuvat erityisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, eläinten hyvinvointi sekä uusien viljelijöiden saaminen alalle. Viljelijöiden tulotason ylläpitäminen, maaseudun kehittäminen ja riskienhallinnan kehittäminen ovat myös uudistuksen painopisteitä (lähde: MMM). 

• Suomen hallitusneuvottelut:  
  Hallitusneuvotteluja johtava Petteri Orpo on sanonut kannattavuusongelmaa maatalouden suurimmaksi ongelmaksi tällä hetkellä (lähde: Maaseudun Tulevaisuus). Luomu on ollut esillä esimerkiksi Luonnonsuojeluliiton toimesta. Se on vaatinut luomutuotannon osuuden kasvattamista (lähde: SLL). Meidän kansallisen maatalouspolitiikkamme tila on tällä hetkellä edelleen epäselvä; lopullinen vastaus saadaan, kun uusi hallitusohjelma julkistetaan. 

Luomutuonti ja -vienti 

Luomun tuonti EU:n sisämarkkinakaupasta ei ole dataa. Suomalaisesta elintarvikeviennistä 3 %. Suurin vientituoteryhmä oli 40 % osuudella myllytuotteet.  

Suomalaisia luomutuotteita vietiin vuonna 2022 lähes 60 miljoonalla eurolla. (pl. alkoholijuomat). Vuoteen 2020 verraten määrä on arvoltaan kasvanut kolmella miljoonalla. Suomalaisten luomutuotteiden vientimaiden kärkiviisikko koostui Saksasta, Ruotsista, Alankomaista, Yhdysvalloista ja Etelä-Koreasta. Luomutuotteita viedään Suomesta käytännössä kuitenkin yli 40 maahan.  

Luomuohjelma 2.0 tavoitteena on kasvattaa viennin arvoa 100 miljoonaan euroon vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen nykyisestä tasosta edellyttää merkittävää panostusta kasvuvauhtiin.  

Vientitavoitteen saavuttamiseksi on tehty seuraavia esityksiä: 

VAHVEMPAA NÄKYVYYTTÄ LUOMULLE 

• Food from Finland -ohjelma sai kiitosta erityisesti yhteisten messuesiintymisten rakentamisesta. Ohjelman toivottiin edelleen jatkuvan. 

• Yhteisen luomubrändin rakentaminen tärkeissä vientimaissa.  

• Luomu vahvemmin kansalliselle ja yritysten yhteiselle agendalle. 

ERITYISESTI PIENYRITYKSILLE SUUNNATTUA TUKEA JA YHTEISTYÖTÄ 

• Tukea kaivattiin markkinointiin ja ammattilaismessuille.  

• Tuen tulisi kattaa myös omaa työtä ja matkoja, ei pelkästään konsultointia.  

• Toivotaan yhteismarkkinointia, osuuskuntia. 

ENEMMÄN TUKEA VIRANOMAISILTA 

• Erityisesti EU:n ulkopuoliseen luomuvientiin kaivattiin enemmän tukea. Taiwanin ja EU:n välille tulisi saada ekvivalenssisopimus.  

• Edelleen erilaiset säädökset tai niiden tulkinnat hankaloittavat vientiä myös EU-alueella, myös Pohjoismaissa (esim. säädökset luomutuotteiden D-vitaminoinnista). 

LUOMURAAKA-AINEEN JA KERUUTUOTTEIDEN SAATAVUUDEN TURVAAMINEN 

• Viennin edellytys on raaka-aineiden saatavuus. Siksi toivottiin luomutuotannon turvaamista ja luomukeruualan laajentamista. 

(lähde: Pro Luomu) 

Markkinatrendejä  

Vuoden 2022 päivittäistavarakaupan luomumarkkinan arvo oli noin 375 miljoonaa euroa. Inflaatio vaikuttaa kuluttajakäyttäytymiseen voimakkaasti, ja yli puolet suomalaisista kokee, että ruuan hinnan nousu vaikuttaa oleellisesti ostoskorin vastuullisuuteen. Tällä on näkyviä seurauksia luomumarkkinalle, jonka arvo laski yli kymmenen vuoden hyvän kehityksen jälkeen (lähde: Pro Luomu) 

Koronapandemia kasvatti luomun myyntiä voimakkaasti Euroopassa, ja vuonna 2021 luomun myynti Euroopassa oli ennätykselliset 54,5 miljardia euroa. Hintojen nousu on kuitenkin pysäyttänyt luomumarkkinan hyvän kasvun, joka alustavien arvioiden mukaan jopa kääntyi laskuun vuonna 2022. Suurimmissa luomumarkkinoissa luomun myynti on kuitenkin edelleen korkeammalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa eli vuotta 2019 (lähde: Pro Luomu). 

Tuore kuluttajatutkimus (Kantar TNS Agri 1/2023) paljastaa, että nuorten ikäryhmä eli 18–29-vuotiaat eroavat merkittävästi suhtautumisessaan luomuun muihin ikäryhmiin verrattuna. Erityisesti luottamus luomuun on poikkeuksellisen korkeaa 18–29-vuotiaiden parissa, 73 prosenttia ikäryhmästä kertoo luottavansa vähintään melko hyvin siihen, että EU:n luomumerkki on luotettava merkki, kun koko Suomen aikuisväestössä vastaava luku on 55 prosenttia (lähde: Pro Luomu). 

Suomalaiset kuluttajat kuitenkin luottavat luomuun. Vastuullisesti tuotetut tuotteet ovat kuitenkin kuluttajille vaikea tunnistaa. (Kantar TNS Agri/Luomun menekinedistämiskampanjan vaikuttavuuden mittaaminen 2022 & luomu-suomessa-2022.pdf (proluomu.fi) 

Luomun markkinahinnat  

Luomutuotannossa ei ole eritelty yleisiä hintatietoja minkään tuotantosuuntauksen kohdalla. Voimme kuitenkin päätellä kotitalouksien yleisestä kulutuksesta elintarvikkeisiin ja elintarvikkeiden reaalihintojen kehityksestä joitain asioita, jotka koskettavat myös luomutuotteita. Luomutuotteiden markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupassa vuonna 2022 oli noin 2,2 %. Viisi suurinta luomun tuoteryhmää olivat lastenruoat (23 %), kananmunat (16%), kasviöljyt (14%), hiutaleet ja suurimot (12%), sekä jauhot (8 %). Meillä ei kuitenkaan ole luomutuotteiden tuontihintoja (lähde: Tietohaarukka). 

Luomun haasteet Suomessa 
 

• Luomusitoumus 

Ehdot ovat yleisesti ottaen hyvin tiukat verrattuna tavanomaiseen tuotantoon. Useat tuottajat ovat ilmaisseet, että näin tiukkoihin tuotantoehtoihin sitoutuminen on liian haastavaa ja raskasta. Tähän vaikuttaa varmasti myös tilallisten ikä ja kustannuspaineet.  

• Ikääntyneet tuottajat 

Vaikka eläkkeelle siirtymisen keski-ikä on kuluneen 15 vuoden aikana noussut kolmella vuodella ja vaikka eläkkeelle jäävien määrä on laskenut noin 40 %, on aloittelevien yrittäjien maatalousyrittäjien keski-ikä kasvanut kuudella vuodella ja yleinen maatalousyrittäjien määrä romahtanut yli 42 %. Yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syyt vuonna 2021 olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (49), mielenterveyssairaudet (29), ja kasvaimet (10) (lähde: Tietohaarukka).  

• Luomukotieläintilojen haasteet 

Etenkin luomukotieläinten tuotannossa isona haasteena on koettu lomituspalvelujen saatavuus ja sen laatu, työvoiman saatavuus, eläinlääkäripula, korkeat tuotantokustannukset, sekä luomumaidon tuotantosopimusten saatavuus.  

Lumi Drozzin

asiantuntija, hevostalous ja luomu

perhevapaan sijainen

+358 40 560 2598

aiheet: luomutuotanto, luomu, markkinakatsaus