Avaussanoissaan maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen korosti luomun keskeistä roolia kestävän maatalouden edistämisessä. Hän nosti esiin luomun ympäristöystävällisyyden ja sen merkityksen ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä maaperän ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Pesonen myös kannusti yhteiseen ponnisteluun luomun tunnettuuden ja markkinaosuuden kasvattamiseksi korostaen tarvetta panostaa tutkimukseen, neuvontaan ja koulutukseen sekä alan keskinäiseen yhteistyöhön.

Pesonen rohkaisi kaikkia osallistujia aktiiviseen keskusteluun ja toivoi foorumin antavan sysäyksen luomualan kehitykselle ja kasvulle.

Luomu lentoon Kaakkois-Suomessa – katsaus alueelliseen kehittämistyöhön

Foorumissa alusti myös yksikön päällikkö Jyrki Pitkänen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Pitkänen toi esiin alueellisen tilannekuvan ja luomun kehitysnäkymät.

Pitkänen korosti, että luomussa on saavutettu merkittäviä edistysaskeleita, vaikka tilanne on ollut haastava. Luomukulutuksessa ei ole lähdetty laskuun, ja vuonna 2023 uusista tukiehdoista huolimatta poissiirtymistä ei tapahtunut. Vaikka kasvua ei ole ollut huomattavasti, tilanteen vakaus suhteessa muihin sektoreihin on huomattavaa.

Keskustelussa nousi esiin myös tarve saada lisää nuoria alalle mukaan lukien luomuviljely. Luomutilojen keskikoko lähestyy 100 hehtaaria, mikä vahvistaa luomun merkitystä maataloudessa.

Kaakkois-Suomessa luomuviljelyn pinta-ala on jo yli 22 %, mikä lähestyy EU:n asettamaa tavoitetta. Pitkäsen mukaan luomuviljely voidaan nähdä vaihtoehtona yksipuoliselle näkymälle, ja jatkojalostuksen merkitys on tärkeä.

Alueen kehittämistoiminnassa pyritään löytämään sopivia kehityshankkeita luomulle ja sen rahoitukselle, kuten "Luomu lentoon" -hanke ja COREFARMER. Myös "Portaat luomuun" -ohjelma on osa alueen luomualan kehitystä.

Luomu osana kotimaisen ruuantuotannon strategiaa ja kasvuohjelmaa

Valtiosihteeri Päivi Nerg avasi hallitusohjelman keskeisiä linjauksia, joissa kestävä ja kannattava ruuantuotanto on asetettu tärkeään asemaan. Nerg painotti julkisten hankintojen merkitystä, jotka voivat olla avainasemassa ruokakulttuurin muutoksessa ja samalla edistää maan ruokaturvaa. Hän korosti, että julkisen sektorin ruokahankinnat ovat noin 10 miljardia euroa ja niillä on merkittävä taloudellinen vaikutus.

Nerg kehotti luomualan toimijoita osallistumaan aktiivisesti kestäviin ruokahankintoihin ja niiden kehittämiseen. Hän nosti esiin myös tarpeen tarkastella kilpailulainsäädäntöä ja muita mahdollisia muutostarpeita, jotta luomu voisi entistä paremmin hyötyä julkisista hankinnoista.

Hallitusohjelman puitteissa on tavoitteena rakentaa kasvuohjelma ja kestävä ruuantuotanto, johon sisältyy myös ruokastrategian laatiminen vuoteen 2040 asti. Nerg toivoi luomualan edustajien osallistuvan aktiivisesti ruokastrategian suunnitteluun ja korosti luomun merkitystä osana kestävää ruuantuotantoa.

Nergin mukaan on tärkeää, että kaikki ruokaketjun toimijat - mukaan lukien elintarvikeyritykset ja kauppaketjut - sitoutuvat ruuantuotannon määrän kasvattamiseen ja vientiin. Hän korosti myös uudistavaa viljelyä ja suomalaista ruuantuotannon kestävää ja kannattavaa mallia, johon luomu olennaisesti kuuluu.

Tulevaisuudessa tehdään aktiivisesti vientiohjelmaa ja ruokastrategiaa, ja hankkeita haetaan laajalla rintamalla. Nerg korosti, että kaikkien sidosryhmien on osallistuttava työhön aktiivisesti ja kannettava vastuunsa kestävän ruuantuotannon edistämisessä.

Panelissa keskustelu vilkasta

Luomufoorumin paneelikeskustelu kävi vilkkaana eri näkökulmien noustessa esiin. Alusta lähtien viljelijä Janne Rauhansuu toi esille kannattavuuden merkityksen luomutuotannossa korostaen tuotannon haasteita suhteessa tukien määrään. Toimitusjohtaja Pasi Tamminen korosti tekemisen merkitystä ja skaalautuvuuden tärkeyttä vientikuvioissa. Elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm huomautti, ettei missään luomusäännöissä vaadita tuotannon olevan pienimuotoista.

Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen painotti kuluttajien roolia luomun nousussa ja tarvetta selvittää hintaimagoa. Valtiosihteeri Päivi Nerg puolestaan haastoi yritykset hakemaan kasvua ja ottamaan suurempaa roolia luomualan kehittämisessä sekä korosti alueellisen elinvoiman tärkeyttä. Paneelissa kiinnitettiin huomiota myös valvonnan tasalaatuisuuteen ja organisaatioiden yhteistyöhön.

Luomu 2.0 -ohjelman tavoitteet ja toimet

Luomufoorumissa käsiteltiin Luomu 2.0 -ohjelman tavoitteita ja toimia. Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras kertoi luomun markkinatilanteesta korostaen Venäjän hyökkäyksen vaikutusta luomumarkkinoihin ja hintakehitykseen. Vuonna 2023 luomun markkina laski 6 prosenttia, vaikka kuluttajatutkimukset eivät osoittaneet tilanteen olevan paha. Luomun imago vahvistui Suomessa, mutta hintojen nousu vaikutti kuluttajien päätöksiin erityisesti lapsiperheissä. Ammattikeittiöt näkivät luomumarkkinoiden kehittyvän suotuisasti, ja uusia tuotteita, kuten saunapalvattua kinkkusuikaletta, tuli markkinoille.

Ruokaviraston ylitarkastaja Sampsa Heinonen esitteli alkutuotannon kehitystä koskevia tilastoja, joista ilmeni lopettaneiden luomuviljelijöiden määrän kasvu erityisesti vuonna 2023. Tilastot osoittivat myös tilakoon kasvun ja luomutilojen määrän vähenemisen.

Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri kehotti kaikkia osallistumaan yhteiseen työhön luomutuotannon kehittämiseksi ja heitti samalla pallon hallinnolle kehottaen sitä käyttämään valtaansa ja kantamaan vastuuta. Elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm kävi läpi EU-luomulainsäädännön kehitystä ja valvontaa koskevia kysymyksiä.

Ruokaviraston ylijohtaja Marjatta Rahkio kertoi luomuvalvonnan tukemisesta ja valvontamenettelyjen kehittämisestä.

Luomuosaamisen ja tiedon lisääminen sekä tutkimus luomutuotannon kehittämisen tukena

Koulutuksella ja tutkimuksella pyritään vauhdittamaan luomualan kasvua ja kehitystä. Lukoke-hankkeessa, jota johtivat kehittämispäällikkö Outi Vahtila, HAMK ja projektipäällikkö Anu Arolaakso, Savon koulutuskuntayhtymä, selvitettiin luomuopetuksen nykytilaa ja koulutuksen kehittämistarpeita. Tulokset osoittivat, että luomun rooli oppilaitoksissa vaihtelee suuresti, ja alalla kaivataan lisää koulutusta sekä tiedotusta.

Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen korosti tutkimuksen merkitystä luomutuotannon kehittämisessä, erityisesti tarvetta käytännönläheiselle ja osallistavalle tutkimukselle koko tuotantoketjussa. Tavoitteena onkin vahvistaa luomun asemaa kestävän ruokajärjestelmän osana sekä lisätä tietoa ja ymmärrystä luomutuotannon vaikutuksista.

Lumi Drozzin

asiantuntija, hevostalous ja luomu

perhevapaan sijainen

+358 40 560 2598

Kaija Stormbom

viestinnän asiantuntija

maatalous, elinkeinopolitiikka, maaseutuyrittäjyys, elintarvikkeet ja suomalainen ruoka

+358 20 413 2385

+358 40 848 9559

aiheet: luomutuotanto, luomu