Käytännössä tämä tarkoittaa hiilidioksidin sidonnan ja päästöjen liittämistä mukaan maatalouden ilmastoratkaisujen vaikutusarviointeihin. Tällöin ilmastotoimia arvioidaan ilmastotiekarttamme mukaisesti kolmen kaasun avulla. Nykyään maatalouden ilmastovaikutuksia arvioidaan vain taakanjakosektorin ns. maatalouskaasuilla eli metaanilla ja dityppioksidilla. Tämä ei riitä, vaan hiilidioksidin kierrot ja hiilen varastot on nähtävä kokonaisuudessa niin metsissä kuin pelloilla, kuten ilmasto-ohjelmamme linjasi yli kolme vuotta sitten.
 

Valmisteilla olevaa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa koordinoi MMM. Vuoropuhelu virkamiesten kanssa on ollut hedelmällistä ja jäseniämme on kuultu, kuten muitakin sidosryhmiä. Suunnitelmaluonnos valmistuu lausuntokierrokselle kesäksi.

MTK näkee välttämättömäksi valmistelussa esitettyjä peruslähtökohtia, joita ovat maaperän kasvukunnosta huolehtiminen ja kannattavuuden turvaaminen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen, luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja maanomistajien tavoitteiden ja arvojen huomioonottaminen. Turvemaiden biomassalle pitää luoda edellytykset biokaasun tuottamiseksi ilman kestävyyskriteerien jarruja.

Metsien lailla myös peltojen kasvinterveys ja satoisuus on tärkeää. Erilaisten maaperä- ja sääolojen vaihtelut sekä viljelytekniikan merkitys ovat oleellisia, kun ilmastotoimien vaikuttavuutta arvioidaan. Tutkimus etenee ja odotamme, että maaperän päästökertoimiin saadaan käytännön työn kaikua eli viljelytekniikan vaikutusten näkymistä sekä kivennäismailla että eloperäisillä multa- ja turvemailla.

Nykyiset arviointikriteerit eivät riitä ja ilmastovaikutusten seuranta tulee saada yhteensopivaksi kasvihuonekaasuinventaarion kanssa. Ilmatieteen laitos nostaa asian lausunnossaan maatalouden ilmastotoimien riittävyydestä 11.2.2022 seuraavasti: "kansallista kasvihuonelaskentaa onkin kehitettävä niin, että toimien vaikutus näkyy inventaariossa luotettavasti" (https://ym.fi/-/tutkimuslaitosten-arviot-taakanjakosektorin-ilmastotoimia-vahvistettava).

Ilmastoratkaisut maksavat. Ruuan ja puuntuotanto on varmistettava samalla kuin heikkotuottoisille maille tarjotaan muuta vapaaehtoisuuteen perustuvaa käyttöä, kuten eloperäisten maiden ennallistamista tai vettämistä.

MTK vaatii laajaa rahoituspohjaa, jotta voimme toteuttaa ilmastotoimet elinkeinotoiminnassamme. Maankäytön ilmastoratkaisuilla on hintalappu eikä suunnitelmiin liittyvillä haasteilla saa olla lisäkustannuksilla viljelijöille tai metsänomistajille. Päinvastoin ilmastoratkaisuista on maksettava niiden tuottajille, maanomistajalle. Hallitusohjelmankin mukaisesti hallitus ei saa toimillaan aiheuttaa viljelijöille lisäkustannuksia ilman kompensaatiota.

aiheet: ilmastonmuutos, mtk, ilmastopolitiikka, maankäyttö