Kipsi-hankkeen toiminta-alueen valumavedet päätyvät ojien ja jokien kautta lopulta Itämereen. Kipsiä käyttämällä viljelijällä on hieno mahdollisuus vaikuttaa lähivesien ja Itämeren suojeluun!

Kipsifaktat: 

•    Kipsin kuljetus pelloille ja kipsin levitys on viljelijälle maksutonta ja verovapaata.
•    Kipsin hakeminen ei vaikuta maataloustukiin. 
•    Kipsi parantaa maan mururakennetta, jolloin peltomaan ja kallisarvoisen fosforin kulkeutuminen lähivesiin vähenee.
•    Kipsi ei suolaa maata eikä se vaikuta pH:hon alentavasti tai kohottavasti.
•    Kipsin levityksestä ei ole todettu haittavaikutuksia peltomaalle tai kasvustolle – tutkittu Suomessa yli 10 vuotta.
•    Kipsin mukana peltoon tulee rikkiä (n. 620 kg/ha), kalsiumia (n. 790 kg/ha) ja hieman fosforia (n. 7 kg/ha). Fosforia ei tarvitse ottaa huomioon lannoituksessa.
•    Kipsi tulisi muokata maahan kevyesti levityksen jälkeen.
•    Kipsi on Ruokaviraston hyväksymä maanparannusaine.

Kotimaisten tutkimusten mukaan pelloille levitettävä kipsi vähentää fosforin huuhtoutumista lähivesiin ja edelleen Itämereen 30–50 prosenttia. Kipsiä ei levitetä järvien valuma-alueille, pohjavesialueille, Natura-alueille tai luomulohkoille (EU:n luomuasetus). Muokkaustarpeen takia kipsiä voi levittää monivuotisille kasvustoille vain päättämisen yhteydessä.

Tarkempaa tietoa peltojesi soveltumisesta kipsikäsittelyyn saat KIPSI-hankkeen karttapalvelusta. Voit hakea lohkosi tilatunnuksella tai lohkonumerolla. Haettaessa kipsitukea voi esittää toiveen halutusta levitysajasta ja tarvittaessa, esim. säiden vuoksi, levityksen voi siirtää seuraavalle vuodelle tai perua.

KIPSI-hankkeen yhteystiedot ja muuta lisätietoa saat hankkeen verkkosivuilta.

Airi Kulmala
Asiantuntija, ympäristö
Kipsi-hankkeen ohjausryhmän jäsen
 

Airi Kulmala

asiantuntija, ympäristö

maa- ja metsätalouden vesiensuojelu, eläinsuojien ympäristöluvat ja ilmoitusmenettely, ravinteiden kierrätys, BFFE

+358 40 075 5454

aiheet: maanparannuskipsi, vesistönsuojelu, kipsi