Maanviljelijät ja metsänomistajat vahvasti sitoutuneita ilmastonmuutoksen hillintään – syyllistävästä ilmapiiristä on edettävä kohti aitoja ratkaisuja
Maanviljelijät ja metsänomistajat vahvasti sitoutuneita ilmastonmuutoksen hillintään – syyllistävästä ilmapiiristä on edettävä kohti aitoja ratkaisuja
Tiedote – Maaseudun edunvalvonta
Maanviljelijät ja metsänomistajat vahvasti sitoutuneita ilmastonmuutoksen hillintään – syyllistävästä ilmapiiristä on edettävä kohti aitoja ratkaisuja
24.09.2019
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC jakavat YK:n ilmastokokouksen huolen ja viestin siitä, että nykyinen ilmastotoimien tahti maailmalla ei ole riittävä. MTK:n ilmasto-ohjelma tähtää siihen, että Suomen maatalous on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tuottajajärjestöjen mukaan päättäjillä on varsin hyvää tietoa maatalouden päästölähteistä sekä metsien sitomasta hiilestä, muttei riittävää tietoa maaperän ja kasvuston hiilensidonnasta.
Suomalaiset viljelijät ja metsänomistajat ovat sitoutuneet ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen ilmasto-ohjelmallaan. Sen tavoitteena on lisätä hiilensidontaa kasvua tehostamalla, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, siirtyä fossiilisen polttoaineen käytöstä uusiutuviin sekä sopeuttaa tuotantoamme muuttuviin ilmasto-oloihin.
– Tuore metsänomistajien keskuudessa tehty Metsätutka-kysely osoittaa, että metsien hiilensidonta on tärkeää suomalaisille metsänomistajille ja he ovat myös markkinaehtoisesti valmiita tuottamaan hiilensidontapalveluita. Suosituimmat hiidensidontaa lisäävät keinot edistävät samanaikaisesti sekä puuntuotantoa että hiilensidontaa. Nämä metsäomistajien tavoitteet tulee ottaa huomioon, kun maankäyttösektorin hiilinielujen vahvistamiseen tähtäävää järjestelmää valmistellaan, toteaa MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen.
– Ongelmana on, että maataloudessa tapahtuvaa hiilen sidontaa ei oteta nyt juurikaan huomioon IPCC:n laskelmissa vaan ainoastaan päästöt. Tarvitsemme nopeasti lisää tutkimustietoa päätöksentekijöiden tueksi niin EU:ssa kuin Suomessa, sanoo MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.
Tällä hetkellä Suomessa on useita tutkimuksia käynnissä maaperään ja kasvustoon sitoutuvasta hiilestä. Tutkimus on käänteentekevää ja ratkaisevassa roolissa. Pietola näkee, että Suomen tulee olla tässä tutkimuksessa maailman kärjen tuntumassa. Hän näkee, että jos maailma halutaan pelastaa, meidän on satsattava viljelyn kestävään tehostamiseen.
Kasvipeitteisyys on Suomen etu. Pinta-alastamme 75 % on metsää ja 7 % peltoalaa, joista merkittävä osa on nurmiviljelyssä. Pietolan mukaan on edelleen tehostettava sekä peltojemme että metsiemme hiilensidontakykyä. Metsien osalta tämä tarkoittaa kestävää metsätaloutta ja metsänhoitoa. Peltojemme osalta se tarkoittaa kasvipeitteisyyden lisäämistä, maanmuokkauksen vähentämistä ja satotasojen nostamista. Lannan biokaasutus ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla ovat avainroolissa. Turvemaiden päästöjä voidaan hillitä etenkin maanmuokkausta vähentämällä ja kasvipeitteisyyttä lisäämällä.
Ilmastotoimien tulisi olla asteittaisia ja vaikuttavia, ja niiden tulee huomioida kestävyyden eri ulottuvuuksia.
– Ilmastomuutoksen vastaisen työn ohjaamassa Pariisin sopimuksessa todetaan jo alkusanoissa, että toimenpiteitä, joihin ilmastokamppailussa ryhdytään, ei saa toteuttaa niin, että ne vaarantavat ruokaturvan. Jotta saavutamme Pariisin sopimuksen tavoitteet, meidän on symboliikan sijaan tehtävä oikeita ja aitoja ilmastotoimia, jotka ovat myös ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestäviä, toteaa SLC:n puheenjohtaja Mats Nylund.
Ylen uutisoima maa- ja metsätalousministeriön rahoittama selvitys osoittaa, että monet maanviljelijät kokevat julkisen ilmastonmuutoskeskustelun syyllistävänä. Pietolan mukaan nyt pitäisi päästä eroon ahdistavasta ja syyllistävästä ilmapiiristä, jonka lihan ja maidontuottajat kohtaavat mediassa. IPCC:n Land-raportti tunnusti, että eläinproteiinilla on sijansa ruuantuotannossa jo siksi, etteivät kaikki alueet maailmassa yksinkertaisesti sovellu proteiinikasvien tuotantoon. Ilmastokestävät viljelykierrot tarvitsevat monipuolisen ruuantuotannon, jossa lihantuotanto on osa biomassojen ja maankäytön kestävää hyödyntämistä.
– Pohjoisen sijaintimme ja runsaiden vesivarojemme vuoksi nurmeen perustuva lihan- ja maidontuotanto soveltuu meille hyvin ja pystymme tuottamaan sitä vastuullisesti, Pietola sanoo.
Lisätietoja
Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, MTK, puh. 050 438 4014
Anssi Kainulainen, energia-asiantuntija, MTK, puh 050 596 1541
Mats Nylund, puheenjohtaja, SLC, puh. 050 512 2191
aiheet: ilmastonmuutos, ilmasto, hiilensidonta, ipcc
