Takaisin ”Me olemme maakunta” vai ” valtio olen minä”, ohjenuora maakuntauudistukseen?

Blogi – Maaseudun edunvalvonta

”Me olemme maakunta” vai ” valtio olen minä”, ohjenuora maakuntauudistukseen?

06.09.2017

Maaseudun imagosta, brändistä ja tulevaisuudesta keskusteltiin Leppävirralla syyskuun alussa järjestetyssä maaseutuparlamentissa. Paikalle kokoontui 600 maaseudun kehittämisestä kiinnostunutta osallistujaa. Esille nousseiden ajatusten ääripäät maaseudun menestyseväistä vaihtelivat kannabiksen ja uhkapelin laillistamisesta perinteiseen alkutuotantoon.

Maaseutuparlamentin monissa keskusteluissa nousivat esille meneillään olevien muutosten, kuten maakuntauudistuksen mahdollisuudet parantaa maaseudun palveluita ja elinvoimaisuutta. Suuren salin keskusteluiden lisäksi teemaan pureuduttiin esimerkiksi MTK:n ja kuntaliiton yhteistyössä järjestämässä menestyvän maaseudun maakunnat työpajassa.

Viimeisen vuoden aikana maakuntauudistuksessa on paljon puhuttu lainsäädännöstä, rahasta, vallasta ja organisaatioista. Maaseutuparlamentin työpaja oli virkistävä poikkeus. Maaseudun menestyksessä keskelle nousi ihminen: tekijänä, asiakkaana, asukkaana ja kumppanina. Monelle tulevan maakunnan rooli tuntui olevan vielä hahmottumaton. Työpajan keskustelut voidaan tiivistää yhteen lauseeseen: ”Me olemme maakunta.”

Maakuntauudistuksen riskeinä nähtiin palveluiden ja päätösvallan karkaaminen sekä keskittyminen. Huolissaan oltiin myös maaseudun yritysten mahdollisuuksista osallistua julkisiin hankintoihin. Toisaalta työpajan osallistujat näkivät, että maakuntauudistus voi tarjota tasavertaiset, monipuoliset, yhtenäiset ja kustannustehokkaat palvelut. Maakuntien keskeinen mahdollisuus on, että maakunta on lähempänä valtio ja tästä syystä erilaisia ja omia vahvuuksia voidaan hyödyntää aiempaa paremmin.

Ratkaisuna valmistelussa nousseisiin riskeihin nähtiin eri tahojen osallistamisen maakuntauudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon. Tulevan maakuntahallinnon tulisi alusta saakka olla koko maakunnan asialla ja palvelujen saatavissa läheltä asukasta ja yrittäjää.

Maaseutuparlamentissa todettiin, että asennemuutoksia ja poisoppimista tarvitaan laajasti ja päätöksentekijöiltä tulisi löytyä näkemystä sekä tietoa päätösten maaseutuvaikutuksista. Aiheellisesti työpajassa myös kyseenalaistettiin tarve puhua maaseudusta ja kaupungeista maakunnissa. Tavoitteenahan pitäisi olla kokonaisuutena menestyvä maakunta.

Lähivuosien aikana jokaisen suomalaisen olisi hyvä oivaltaa, että tulevat maakunnat ja kunnat eivät ole mitään kaukaisia arjesta irrallisia kokonaisuuksia vaan koostuvat meistä kaikista. Meidän tekemisistä ja tekemättä jättämisistä.

Lähikuukausina toivoisin, että eri hallintomallien ja laatikoiden valmistelijat myös huomaisivat parhaan lopputuloksen saavutettavan teemalla ”maakunta olemme me”. Etenkin ympäristöhallinnon valmistelusta on saanut vaikutelman, että hallinto-oppina käytetään mieluummin Ranskan aurinkokuninkaan aikanaan lanseeraamaa - valtio olen minä - tavoitetta. Jos valtio olen minä mallia valmistellaan, on hyvä myös huomata, että wikipedian mukaan aurinkokuningas oli äärimmäisen tuhlaileva ja kulutti suunnattomia summia kuninkaallisen hovin menoihin.

Eli ei nosteta mitään tai ketään jalustalle vaan rakennetaan uudet maakunnat ihmislähtöisesti. Mitään valtakunnan "kuninkaallista hovia" ei tarvita esimerkiksi hoitamaan valtakunnan lupa- ja valvonta-asioita, siihen meillä ei ole varaa.

PUUN TAKAA

Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja, MTK


Olen metsää omistava, Ylöjärvellä vaimon ja lasten kanssa asuva nurmolainen. Vuoden 2016 alusta toimin MTK:n elinkeinojohtajana, vuoden 2021 heinäkuusta siirryin metsäjohtajaksi. Toimin MTK:n jäseninä olevien maaseudun yrittäjien hyväksi. Minulla on takanani MTK-järjestössä yli kymmenen vuoden ura monissa eri tehtävissä.
Maaseudun elinkeinot ovat tuttuja jo vuosikymmenten takaa. Metsässä olen kulkenut sekä retkeilemässä että töissä siitä lähtien, kun opin kävelemään 70-luvun lopulla.
Työssäni teen kaikkeni maaseudun elinkeinojen menestymiseksi. Minut tuntevat tietävät, etten millään pysty pitämään suutani kiinni, jos maaseudun yrittäjien asemaa yritetään jollain tapaa heikentää.