Blogi – Maaseudun edunvalvonta

Meneekö markkinauskovaisuus överiksi ja maaseutu vikasietotilaan?

01.12.2016

Kokonaisuus kuulostaa hyvältä, mutta löytyykö markkinapotentiaalia Suomen eri alueilta ja miten palvelut voidaan järjestään harvemman asutuksen alueilla? Mistä löytyy SOTEpalvelu Enontekiölle, kuka kuljettaa jätteet Kihniössä, miten järjestetään yritysneuvonta Suonenjoella? Löytyykö rahoitusta paikalliselle tielle Pudasjärvellä? Kuka maksaa lossiliikenteen saaristossa?

Markkinat kaikkiin palveluihin syntyvät varmasti esimerkiksi Helsingissä, Tampereella sekä Oulussa. Lisäksi terveystoimialalla on jo nyt niin paljon toimijoita, että kilpailua syntyy palvelun tarjoajien kesken ja markkinoilta on saatavissa tehokkuutta. Rahan seuratessa asiakasta syntyy maaseudullekin aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Maalaislääkärit voivat tehdä paluun ja kyliin saattaa nopeastikin syntyä uusia lähikeskuksia, joihin on koottu palveluita varhaiskasvatuksesta terveydenhuoltoon ja etätyöpisteistä lähiruokaterminaaleihin. Digitalisaatio voi tuoda lähikeskuksiin myös kaupunkien kuntokeskusten virtuaali bodypumpit sekä verkkokauppojen noutopisteet.

Osana maakuntauudistusta luodaan myös uudet kasvupalvelut. Iso osa näistä yritys- ja työvoimapalveluista järjestetään markkinoiden kautta. Kasvupalveluissa iso huoli on palvelujen syntymisessä syrjäisemmille seuduille. Samaan aikaan palvelut vieläpä siirtyvät osin verkkoon, vaikka esimerkiksi laaja-kaistayhteydet puuttuvat isosta osasta Suomea. Nyt pitäisikin kiivaasti pohtia, miten kasvupalvelut saadaan muutoinkin kuin maakunnan järjestämänä maaseudulle ja kuinka nopeutetaan kiinteän laajakaistan yleistymistä.

Markkinauskoa löytyy myös liikenteen uudistuksista; liikennekaaresta ja väyläverkon yhtiöittämisestä. Olemme MTK:ssa suhtautuneet ajatuksiin tähän saakka myönteisesti. Nykymallilla ei voida jatkaa ja uusille ideoille on tilausta väyläverkkomme rapistuessa. Liikenne- ja viestintäministeriö on kuitenkin vaarantamassa uskottavuutensa tulevien toimintamallien luomisessa. Pilotteja ja markkinalähtöisiä ratkaisuja pitää kokeilla alueilla, jolla markkina voi syntyä.

Viime viikolla LVM:ltä kuitenkin petti elinkeinojen ja alueiden ymmärrys. Saariston tähän mennessä maksuttomalle yhteysalusliikenteelle ollaan asettamassa taksat, jotka romuttavat alueen elinkeinot. Yhteysalukset ovat käytännössä osa väyläverkkoa ja esimerkiksi maitorekalle ei voida asettaa monen sadan hintalappua tilalla käynnistä. Yhteysaluksien maksullisuutta voisi pitää myös vaarallisena ennakkotapauksena maaseudun muiden teiden maksullisuudelle. Yhteysalusten maksuja perusteltiin esimerkiksi markkinoiden luomisella. Tällainen maakrapukin kyllä tietää, ettei tuolla alueella ole markkinapotentiaalia ja maksu olisi kuolinisku saarten elinvoimalle.

Kilpailu luo tehokkuutta ja markkinat ovat varmasti innovatiivisia. Maaseutu vaatii erityispanostuksia ja pilotointeja. Nämä panostukset eivät mene hukkaan, koska maaseudun luonnonvarat ja ihmiset ovat tulevan Suomen kasvun perusta.

TEM, Tekes ja Finpro ovat aloittaneet Reboot Finland haastekampanjan, joka haastaa meidät kaikki ajattelemaan ja toimimaan uudella tavalla, jotta 100-vuotias Suomi säilyy maailman parhaana maana jatkossakin. Reboot countryside voisi olla keskeinen osa kampanjaa, johon tarvitaan mukaan kaikki maaseudun tekijät. Ymmärtämättömän rebootin jälkeen maaseutu pahimmillaan käynnistyy vikasietotilassa, missä enää vain osa toiminnoista on käytössä. Onnistuessaan boottaus sekä uudistaa koko koneen ulkokuoren ja sisukaluista löytyy tehoa uskomattomiin uudistuksiin.

Vaikka vauhti uudistuksissa on kova, niin toivottavasti hallitus ja ministeriöt tekevät harkittuja esityksiä. Maaseutunäkökulmaa voi aina kysyä MTK:sta tai käyttää maaseutuvaikutusten arviointimallia.

En haluaisi ministereiltä jälkikäteen kysyä, että miten meni noin omasta mielestä.

aiheet: maakuntauudistus, markkinat, puun takaa