Metsäkatoasetuksessa on vielä paljon tarkennettavaa
Uutinen – Maatalous ja suomalainen ruoka
Metsäkatoasetuksessa on vielä paljon tarkennettavaa
31.05.2024
MTK tapasi ministeri Sari Essayahin metsäkatoasetuksen ongelmien ratkomiseksi perjantaina 31.5. Mukana tapaamisessa olivat myös ETL ja PTY. Asetuksen tavoite, metsäkadon torjuminen, on sinällään hyvä asia. Asetuksen esittämä toimintamalli on kuitenkin työläs, vaikea toteuttaa ja epäoikeudenmukainen. Maa- ja metsätalouden tulkintoihin tarvitaan asetustasoisia muutoksia, joita myös Suomi on ollut Itävallan johdolla vaatimassa. Suomessa maito- ja nautainvestoinnit ovat jumissa, kun tulkinnat ovat epävarmoja. Monesta ongelmakohdasta selvittäisiin pelkästään siirtämällä asetuksen toimeenpanoa eteenpäin ensi vuodenvaihteesta.
Asetuksen ensimmäinen kompastuskivi oli sen taannehtivuus, joka on suomalaisen oikeuskäytännön kannalta hyvin poikkeuksellinen. Onkin hyvä, että ministeri Essayah lupasi hoitaa taannehtivuudesta aiheutuneet ongelmat. MMM:n analyysin mukaan investoinneista ei ole aiheutunut 2020 alun jälkeen metsäkatoa. Ministeriön epävarmat tulkinnat erityisesti perinnebiotooppien laidunnuksesta herättivät tarpeetonta epävarmuutta luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeässä työssä. Esimerkki nosti esiin metsäkatoasetuksen toimeenpanon ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteiden ristiriitaisuuden, joka on jatkunut ennallistamiskeskustelussa.
Hallituskauden alussa pääministeri Petteri Orpo otti Suomen erityishuolet esiin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Palaverin lopputulemana von der Leyen lupasi komission ratkaisevan Suomen toimeenpano-ongelmat erityisesti esillä olleessa maatalousrakentamisessa metsäisillä alueilla. Poliittiseen lupaukseen ei ole vielä löytynyt konkretiaa.
Itävallan maatalousneuvostossa esiin nostama metsäkatoasetuksen ongelmia kuvaava esitys oli tärkeä askel keskustelussa. Suomi oli mukana allekirjoittajana Itävallan kirjeessä, jossa nostettiin esiin mm. 0,5 hehtaarin de minimis -poikkeus. Menettely auttaisin montaa tilaa uusien rakennusten sijoittelussa, mutta ei vielä ratkaisi koko ongelmaa. Vaikka 21 jäsenmaata oli esityksen takana, komissio ei ole ainakaan vielä löytänyt keinoja purkaa esiin nousseita toimeenpanon ongelmia.
Metsän voi kaataa aurinkopaneeleita, mutta ei nautoja varten
Pahimmassa tapauksessa metsäkatoasetus museoi suomalaisen maidontuotannon monella tilalla, kun investointien toteuttamiseen ei löydy järkeviä ratkaisuja. Odottaminen on myös murentanut monen uskon oman tuotantonsa kehittämiseen ja ajatukset tilan toiminnan investoinneissa on nyt aivan muualla kuin maidon- tai naudanlihan tuotannossa. Viljelijöiden ymmärrystä ei lisää se, että saman metsän voit kaataa kyllä aurinkopaneelien alta, mutta et käyttää nautojen laitumena.
LUKE:n selvitys tuo hyvin esille toimeenpanon haasteet niin maataloudessa kuin metsissä. Lähtökohtaisesti kansallisessa toimeenpanossa on käytettävä kaikki keinot välttää ylimääräistä byrokratiaa. Niin nautarekisterin kuin metsänkäyttöilmoitusten perusteella on rakennettavissa toimivia todennusketjuja. Toimeenpanossa on varmistettava, että due diligence -ilmoituksiin käytettävä tieto on oikein luvitettu tiedon omistajan puolesta ja pakollisten tietojen lisäksi metsäkatoasetuksen perusteella ei vaadita ylimääräisiä lisäarvoa tuottavia tietoja alkutuottajilta.
Turhan työn välttämiseksi on myös maiden riskiluokituksen valmistuttava hyvissä ajoin ennen toimeenpanon alkua.
Turhan työn välttämiseksi on myös maiden riskiluokituksen valmistuttava hyvissä ajoin ennen toimeenpanon alkua.
Nykyinen malli johtaa yliraportointiin maissa, jotka jatkossa arvion hyväksymisen jälkeen olisivat matalan riskin maita ja joissa metsäkatoa ei käytännössä ole. Malli on hyvin ristiriitainen suhteessa komission ilmoittamaan 25 % leikkaukseen yritysten raportointivelvoitteissa.
Aikaisempiin maankäyttöä koskeviin tietovaatimuksiin viitaten on luotava kansallinen tietopankki, jonka perusteella tilakauppojen yhteydessä tilanpidon jatkaja voi jatkossa varmistua, että tilan historia ei estä rakennusinvestointeja eikä rajoita tilan kehittämistä tai tuotantosuunnan vaihdoksia.
Ministeri Essayah piti tilannetta harmillisena
Kaikkien odotukset kohdistuvat nyt kesäkuun loppuun mennessä luvattuun suuntaviiva (guideline) -paperiin, jossa komissio tulkitsee tarkemmin esille nousseita kysymyksiä. Asetus on sellaisenaan sekava ja siihen on saatava selkeämpiä tulkintoja.
Lainsäädäntöprosessina tämä on hyvin opettava. Toivottavasti tällaiseen esitykseen ei enää koskaan törmättäisi. Nyt esityksen valmistelijat eivät ole mietitty lainkaan lainsäädännön toimeenpanoa.
Kansallisesti meidän on mietittävä, miten selvitään ilman kohtuuttomia kustannuksia ja pitkiä aikoja odoteltaessa vastauksia toimeenpanossa esiin nouseviin epäselvyyksiin. Kansallisen lainsäädännön luonnoksessa on pyritty löytämään EU-asetuksen luoma minimitaso, jota on pakko soveltaa. Samalla hallinto on pyrkinyt kaivamaan esiin kaikki asetuksen antamat joustomahdollisuudet. Poliittinen tahtotila on yhteinen - ei mitään ylimääräistä vaatimuksiin.
Alan yhteinen toive ministerille oli, että ainakin sanktioinnin käyttöönottoa lykätään niin pitkälle, että alalla on ollut riittävät mahdollisuudet asetuksen vaatimusten täyttämiseen. Vaarassa on, että asetuksen takia kauppojen hyllyissä on tyhjää, kun dataa ei ole riittävästi tarjolla. Heikoimmassa asemassa on tässä valmistelussa pk-yritykset.
Liitteet
Juha Ruippo
johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet
kehitysyhteistyö, EU-asiat, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), WFO, FAO, AgriCord, Food Systems Summit
+358 20 413 2341
+358 40 55 33 232
aiheet: mtk, metsäkatoasetus, mtk mobiili, sari essayah