Metsäkatotyöryhmä aloitti työnsä 

Lokakuun ensimmäisellä viikolla kokoontui ensimmäisen kerran metsäkatoasetuksen toimeenpanotyöryhmä, jonka tehtävä on ensi vuoden syyskuuhun mennessä käydä läpi toimeenpanoon liittyviä yksityiskohtia ja tehdä toimeenpanoasetuksesta luonnon maa- ja metsätalousministeriötä varten. MMM:n Erno Järvisen vetämässä työryhmässä on tuottajaedustajina SLC:n Anders Portin ja MTK:n Lea Jylhä ja Juha Ruippo. 

Keskustelu toi hyvin esiin ongelmien moninaisen kirjon. Jo kotimaisen tuotannon osalta monet raportointikysymykset herättävät huolta, mutta myös elintarvike- ja metsäteollisuudessa sekä kaupassa on monia avoimia kysymyksiä. Vastauksia pitäisi saada nopeasti, jotta tietojärjestelmiä pystyttäisiin rakentamaan palvelemaan raportointia. Asetuksen mukaan raportointi pitäisi olla kunnossa vuoden 2024 lopussa. 

Kotieläintuotannolle ei aikataulun mukaan olla saamassa lisäohjeistusta ennen ensi kesää. Investoijien kannalta tämä ei ole hyvä asia. Edelleen on voimassa vain MMM:n ohje, valitkaa rakennuspaikat asetuksen määräykset huomioiden. MMM on tutkinut ennen juhannusta (ennen asetuksen julkaisua) käynnistyneet hankkeet eikä ole tulkinnut niiden aiheuttavan metsäkatoa. 

Määritelmiin pitää kiinnittää huomiota 

Ensimmäinen asia, mihin pitää kiinnittää huomiota on soveltamisala – asetus koskee nautaeläimiä, kaakaota, kahvia, öljypalmua, kumia, soijaa ja puuta. Suomalaiselle alkutuotannolle ovat tärkeimpiä asioita naudanlihan tuotantoon, valkuaisrehujen tarjontaan vaikuttavan soijaraportoinnin teknisen toteuttamiseen sekä metsään liittyvät kysymykset. 

Suomi metsäisenä maana on tottunut omaan tulkintaansa mikä on metsää ja mikä maatalousmaata. Metsäkatoasetuksen määritelmät kuitenkin poikkeavat käyttämistämme tulkinnoista. Viittaukset FAO:n määritelmiin sinällään selventävät tilannetta mm. metsien tilan heikentämisestä, mutta tulkittavaa riittää edelleen, kun termit eivät sovi yhteen mm. maatalouden tukijärjestelmien maatalousmaa-käsityksen kanssa.  

• metsällä pinta-alaltaan yli 0,5 hehtaarin maa-alaa, jolla puiden korkeus on yli viisi metriä ja latvuspeittävyys yli 10 prosenttia tai jolla puut pystyvät saavuttamaan nämä kynnysarvot sijaintipaikassaan, lukuun ottamatta pääasiassa maatalouskäytössä… 

• maatalouden puuviljelmällä maata, jolla on maatalouden tuotantojärjestelmiin kuuluvia puustoja, kuten hedelmäpuuviljelmiä, öljypalmuviljelmiä, oliivitarhoja ja peltometsäviljelyjärjestelmiä…  

• maatalouden puuviljelmät eivät kuulu ’metsän’ määritelmän piiriin 

Pelkästään tällä perusteella voi todeta, että satelliittikuva joulukuulta 2020 ja mitä sitten pidetään sen jälkeen tapahtuneena muutoksena vaatii tarkempaa tarkastelua. Mm. monesti maatilakeskuksen ympärillä on puustoisia alueita, joita on käytetty laitumena tai vastaavasti laiduntamalla ylläpidetyt perinnemaiseman osin metsäiset alueet ovat määritelmän mukaan maatalouskäytössä. Niiden käyttöönotto laidunmaaksi tai rakentamisalueeksi ei voida katsoa aiheuttavan metsäkatoa. 

Toimijoiden kannalta olisi tärkeää, että ministeriö ottaisi tulkintavastuuta asioista mahdollisimman pian.  

Kauppakumppanit huolestuneita toimeenpanosta 

Monet EU:n kauppakumppanit ovat huolestuneita uusista EU:n kaupankäynnin teknisitä esteistä. On selvää, että tämä metsäkatovapauden todentaminen ja sen valvonta aiheuttavat lisäkustannuksia kaikille toimijoille.  

Viimeisen kymmenen vuoden aikana EU-rahoituksella rakennetut kaakaon tuotannon sertifiointijärjestelmät eivät tuota hyväksyttävissä olevaa tietoa. Asia oli esillä jo kesäkuun lopussa EU:n ja Afrikan Unionin maatalousministerikokouksessa. Indonesia on kyseenalaistanut toimet palmuöljytuotannon kriteerien osalta. Argentiina ja Brasilia ovat vaatineet Mercosur-sopimukseen EU:lta lisämyönnytyksiä vastineeksi uusille protektionistisille toimille metsäkatoasetuksessa. 

Viimeksi WTO:n maatalouskomitean kokouksessa iso osa keskustelusta käytiin EU:n metsäkatoasetuksen kysymyksistä ja toteuttamisen haasteita. EU on halunnut pitää metsäkatoasetuksen WTO:n ympäristökomitean kysymyksenä, mutta muille asia on maatalousmarkkina-asia.  

Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kehitysyhteistyö, EU-asiat, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), WFO, FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232

aiheet: mmm, metsäkato, maa- ja metsätalousministeriö, metsäkatotyöryhmä