Komissio ehdottaa, että jäsenmaat ja komissio keräisivät tietoa yli 30:stä metsiin liittyvästä tekijästä. Tähän kuuluisivat (sijainti)tiedot muun muassa suojelluista metsistä, metsätalousalueista, tietyistä elinympäristöistä ja metsäbioenergian käytöstä. Tarkoituksena on komission mukaan tukea metsien tuhonkestävyyttä paremman ja harmonisoidun datan myötä. Dataa kerättäisiin satelliittien sekä kansallisten järjestelmien kautta. 

Suomella on dataa maantasolla paljonkin, ja sitä raportoidaan jo useaan eri kansainväliseen prosessiin. Tärkeää olisikin, että komissio saisi nämä prosessit ensin kuntoon ennen kuin se alkaisi julkaista päällekkäistä raportointia EU:n tasolla. Muut EU-maat voisivat ottaa mallia suomalaisesta valtakunnan metsien inventoinneista. 

MTK on painottanut, että tietoa voidaan kerätä maatasolla. Nyt komissio menee kuitenkin paljon pidemmälle. 

Uusi esitys antaisi EU:lle mandaatin kartoittaa yksityiskohtaisesti erilaisia metsiin liittyviä tietoja, ja mahdollisesti myös julkaista niitä avoimesti EU:n forumeihin. Komission kaavailut esimerkiksi metsäkuvioiden laittamisesta kartalle menevät paljon pidemmälle kuin metsien terveyteen panostaminen, mikä on komission ykköstavoite datan käytölle. 

Komission asetusehdotus ei lisäksi anna tarpeeksi selkeää kuvaa, mihin kerättyä tietoa tullaan käyttämään. Mitään tietoja ei pitäisi kerätä huvin vuoksi, vaan tiedolle pitää olla selkeä käyttötarkoitus. Kun dataa on, sitä tullaan todennäköisesti käyttämään lisäsäätelyyn. Kysymys myös kuuluu, että kuka dataa komission päässä analysoi. Jos käytännön metsätietämystä ei komissiossa juurikaan ole, ei metsädatan analysointikaan ole ongelmatonta. Siksi jäsenmaiden osaamista tulee käyttää hyväksi. 

Kuulostaa siltä, että komissio on tekemässä valvontajärjestelmän siitä, millaista metsänhoitoa kukin maa harjoittaa, ja mihin suuntaan metsien kehitys on menossa. Tätä pohdintaa tukee asetuksen sisältämä ehdotus, jossa jäsenmaita kannustetaan valmistelemaan avoimia metsäsuunnitelmia. EU:lla ei pitäisi olla sanavaltaa jäsenmaiden metsätalouteen, koska se ei ole sen toimivallassa. 

Kaiken kukkuraksi usea yksityiskohta jää delegoitujen säädösten varaan. Tämä on vaarallinen lähtökohta, sillä delegoiduilla säädöksillä tehdään yksioikoista lainsäädäntöä, johon voidaan vaikuttaa muissa EU-instituutioissa vain vähän. Delegoidut säädökset eivät sovellu metsäpäätöksien valmisteluun, sillä metsänhoito ja metsät vaihtelevat niin paljon eri maiden välillä. 

MTK on vaikuttanut monitorointilainsäädäntöön jo ennen sen julkaisua. Mutta nyt todellinen työ vasta alkaa, kun Euroopan parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto alkavat neuvotella kantojaan. Koska EU-parlamentti jää istuntotauolle tulevien vaalien takia jo huhtikuussa, asetuksen viimeistelyllä on kiire. Kiire ei kuitenkaan saa leimata jatkovalmistelua, vaan metsänomistajia on kuultava perusteellisesti eri vaiheissa. 

Maria Pohjala

asiantuntija, kansainväliset metsäasiat

+358 20 413 2387

+358 50 341 7614

aiheet: mtk, eu, euroopan komissio, metsien monitorointi