Metsien hoidolla pystytään lisäämään hiilivaraston määrää. Suomessa tämä on viime vuosikymmeninä hienosti toteutunutkin ja puuston tilavuus ja siten hiilivarannot ovat kasvaneet. Puuston kasvu on arvioitu olevan tällä hetkellä 30 % voimakkaampaa, kuin mitä luontaisesti kuollut puu tai hakkuilla korjattu puu metsistä poistaa.

Suomessa metsien hiilensidontakapasiteetti kattaa käytännössä noin puolet tuotetuista kasvihuonekaasupäästöistä. Euroopassa vastaava luku on keskimäärin 9 %. Tästä voidaan kiittää sekä metsien pinta-alan suurta osuutta (73 %), että kestäviä metsänhoitotoimenpiteitä. On arvioitu, että Suomen metsien hiilinielu säilyy tehokkaana, vaikka vuotuiset hakkuut jonkin verran vielä kasvaisivat (Luke 2016).

Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Ilmastonmuutos vaikuttaa metsien kykyyn sitoa hiiltä. Keskilämpötilan nousu ja lisääntynyt hiilidioksidin määrä ilmakehässä lisäävät metsien yhteytysnopeuksia ja todennäköisesti kasvua. Kasvun kiihtyminen voi heijastua nopeampaan korjuukierrokseen ja hakkuukertymän kasvuun. Toisaalta ilmastonmuutos aiheuttanee myös yhä enemmän metsiin kohdistuvia vahinkoja voimistuneiden myrskytuulien ja roudan vähentymisen myötä. Korjuuolosuhteet heikentyvät. Uhkana on myös sienten, kasvitautien ja tuholaisten aiheuttamien vahinkojen yleistyminen.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset ja niiden edellyttämät toimenpiteet olisi tärkeää tunnistaa. Muutosten ennakoiminen vaatii tutkimusta esimerkiksi sopivista metsänhoidollisista toimintatavoista, jotka edistävät sekä metsätalouden kestävyyttä ja kannattavuutta, että ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. On arvioitu, että esimerkiksi puulajien valinnalla ja monipuolisella metsien rakenteella voidaan ehkäistä metsiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia.

Metsät ja ilmastonmuutos päätöksenteossa

Metsätalouden osuus Suomen kansantuotteesta on merkittävä. Lisäksi metsäteollisuuden sivuvirtoja ja metsähaketta hyödynnetään korvaamaan fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa, joka kasvattaa energian oma-varaisuusastetta. Puuperäiset polttoaineet kattavat noin neljänneksen energian kokonaiskulutuksesta ja ovat tärkein energiantuotannon raaka-aine Suomessa.

Puun ja puuperäisen biomassan käytön kannattavuuteen tulee kuitenkin vaikuttamaan EU:n ilmastopolitiikkaan ja laskentasääntöihin linjatut periaatteet maankäytön ja maankäytön muutoksen (LULUCF) hiilinieluista ja päästöistä. Jos Suomen metsätalous katsotaan EU:n asettamien laskentasääntöjen mukaan hiilinielun sijaan hiilipäästöksi, tulee se vaikuttamaan metsätalouden ja jatkojalostushankkeiden investointeihin ja kansantalouteen yleisesti.
 

aiheet: ilmastonmuutos, metsätalous, ilmasto, hiilinielu