Komission toimikautta on jäljellä alle vuosi, ja monia metsiin liittyviä lainsäädäntöjä on vielä viimeistelemättä. Siksi MTK painottaa, että metsien monitorointia koskevan esityksen ei pitäisi olla asetusmuotoinen, vaan ohjeistus. Tämä takaisi sen, että jäsenmaita ja metsäisiä sidosryhmiä ehdittäisiin kuulla tarpeeksi ennen mahdollisen sitovan lainsäädännön julkaisemista. Koska tilanne metsädatan keruussa vaihtelee jäsenmaiden kesken merkittävästi, ohjeistusmuotoinen esitys antaisi jäsenmaille tarvittavaa joustoa keruumenetelmien kehittämiseen. 

Toistaiseksi tietoa lainsäädännön sisällöstä on vain vähän. Ensimmäisten tietojen mukaan komissio aikoo kerätä indikaattoreita muun muassa metsätyypeistä, sekä metsien hakkuista ja kasvusta. 

Komission olisi perusteltava hyvin, mihin metsädataa tullaan jatkossa käyttämään. Datan käytölle tulee olla hyvät perusteet, eikä sitä pidä kerätä jäsenmaiden metsien käytön valvomiseen. 

Olemassa olevia datankeruumenetelmiä on tärkeä hyödyntää kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Suomessa on käytössä valtakunnan metsien inventointi, jonka kautta kerätään dataa monenlaisiin tarkoituksiin. Näiden inventointien tulisi toimia pohjana ja hyvänä esimerkkinä myös muiden EU-maiden metsädatan kehittämiselle.  

MTK painottaa, että metsädatan keruussa tulee kunnioittaa metsänomistajien yksityisiä tietoja. Lisäksi dataa tulisi kerätä vain suuraluetasolla eikä yksityisten metsänomistajien tilatasolla. Lisäksi metsädatan tulkinnassa tulee käyttää jäsenmaiden osaamista oikean tiedon haarukoimista varten. 

Myös riittävä rahoitus ja monipuoliset tiedonkeruumenetelmät (ei pelkästään satelliittidata) ovat edellytys tasapainoiselle lainsäädännölle. Metsänomistajille saa tulla suoria kustannuksia.  

Maria Pohjala

asiantuntija, kansainväliset metsäasiat

+358 20 413 2387

+358 50 341 7614

aiheet: mtk, eu, komissio, metsien monitorointi