null EU:n monivuotinen budjetti ja kestävän kasvun ohjelma Green Deal – missä mennään nyt?

Uutinen – Kansainvälinen toiminta

EU:n monivuotinen budjetti ja kestävän kasvun ohjelma Green Deal – missä mennään nyt?

14.5.2020

Viime viikot Brysselissä on täyttänyt keskustelu siitä, miten päästään koronakriisistä ulos. Tilanteen vakavuudesta ollaan yhtä mieltä - talouden romahdus on suurin sitten 1930-luvun laman. Kaikki myös haluavat, että elvytys tapahtuu kestävän kasvun periaatteiden mukaisesti. Kestävän elvytyksen sisältöön löytyykin sitten monenlaisia näkökulmia. Yksi haluaa luomualan kasvattamista, toinen investointeja vain kestäville aloille ja kolmas haluaa eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Suomen maa- ja metsätalouden kannalta tärkeää on varmistaa biotalouden keskeinen rooli elvytyksessä.

Komissio on jo tukenut jäsenmaita ja markkinoita koronakriisissä satojen miljardien tuki- ja lainapaketeilla. Lisäksi myös EU:n monivuotiseen budjettiin eli rahoituskehykseen 2021-2027 aiotaan liittää toipumisrahasto. Komissiolta odotetaan lähiviikkoina uutta esitystä rahoituskehyksestä ja toipumisrahastosta. Yhteensä EU:n budjettia aiotaan kasvattaa melkein kaksinkertaiseksi nykyisestä, jopa 2.000 miljardiin euroon seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi. Budjetissa vahvistetaan kriisistä toipumista edistäviä ohjelmia, kuten aluekehitystä, tutkimusta ja investointeja. Toipumisrahastoon varataan rahaa 2-3 vuodeksi ja sieltä jaetaan tukea talouden tervehdyttämiseen eniten kriisistä kärsineille alueille ja sektoreille.

Budjettisovun löytäminen on haasteellista. Helmikuussa yritys budjetin kasaamiseen epäonnistui, kun tiukkaa budjettikuria vaatineet maat eivät olleet valmiita joustamaan. Sen jälkeen alkoikin koronakriisi ja nyt edessä on vaativa toipuminen. Lisäksi Eurooppa on entistä vahvemmin jakautunut kahtia. Etelä, joka on kärsinyt eniten koronakriisistä, haluaisi suuren yhteisen budjetin, joustavat säännöt valtion lainanottoon ja rahan jakamisen tukena sektoreille. Pohjoisen Euroopan maat taas haluavat yhteisen rahan käytölle ja velanotolle tiukemmat säännöt sekä toipumisrahaston varojen keräämistä lainoina. Toisaalta budjettisovun löytymisen mahdollisuuksia parantaa, että toipumiseen tarvitaan rahoitusta pikaisesti ja kriisistä selvitään nopeammin yhteistyöllä. EU haluaa myös näyttää yhtenäiseltä, kun yksi jäsen on juuri lähtemässä.

Maatalouden varat EU:n budjettiesityksessä ovat alenemassa nykyisestä, mutta lisäleikkauksia tuskin on suunnitteilla tulevassa uudessa ehdotuksessa. Toiveikkuutta on jopa varojen kasvattamisesta, sillä tämän kevään aikana on huomattu kuinka tärkeää ruokaketjun toimivuus ja huoltovarmuus ovat kriisitilanteessa. Yhteisellä maatalouspolitiikalla on varmistettu turvallinen, laadukas ja kohtuuhintainen ruuantuotanto myös kriisin aikana. Lisäksi viljelijöitä ja metsänomistajia tarvitaan toteuttamaan vihreän kasvun ohjelmaa Green Dealia.        

Vaikka komission vihreän kasvun ohjelman toteuttaminen on jonkin verran viivästynyt koronakriisin vuoksi, komissio haluaa edetä ohjelman toteuttamisessa ripeästi.

Ensi viikolla julkaistaan Pellolta pöytään -strategia ruokaketjun kestävyyttä parantamaan. Komissaarit ovat varapuheenjohtaja Timmermansin johdolla kilpaa yrittäneet vakuuttaa kuulijoita kestävyyden parantamisen tarpeesta ja hyödyistä. Strategiassa ehdotetaan lannoitteiden, torjunta-aineiden ja antibioottien vähentämistä ja luomutuotannon kasvattamista. Kuluttajan valintoja terveellisempään ja kestävämpään suuntaan edistetään esimerkiksi pakkausmerkinnöillä. Eläinten hyvinvointia parannetaan sekä teknologian ja digitalisaation edut otetaan paremmin käyttöön ruokaketjussa. Me Suomessa olemme edelläkävijöitä näiden kestävyystavoitteiden saavuttamisessa. Meillä haasteena on varmistaa, että tavoitteet jaetaan oikeudenmukaisesti jäsenmaille ja sektoreille siten että jo tehty työ otetaan huomioon. Kestävyyden parantaminen tarkoittaa myös, että markkinoilta saatavan hinnan tulisi paremmin kattaa lisäarvon tuottamisen kustannukset.

Luonnon monimuotoisuusstrategiasta on tulossa haasteita erityisesti Suomen metsäsektorille. Strategiassa asetetaan tavoitteeksi vähintään 30 prosentin suojelu kaikista maa- ja vesialueista. Lisäksi erityistä suojelua kaipaavat mm. vanhat metsät sekä herkät turvealueet. Luontoalueiden ennallistamiseen on tulossa sitovat kansalliset tavoitteet. Suojelun vapaaehtoisuudesta halutaan siirtyä maanomistajia velvoittaviin toimiin, vaikka meillä Suomessa vapaaehtoisista suojeluohjelmista on hyviä tuloksia. Kaiken kaikkiaan laajasti hyvinvointia tuottavan luonnonvarojen kestävän käytön merkitystä ei ole EU:n uuden biodiversiteettistrategian valmistelussa tunnistettu.

Pellolta pöytään- ja luonnon monimuotoisuusstrategioissa luodaan suunta maa- ja metsätaloutta ohjaavan lainsäädännön muutoksille tulevina vuosina. Haasteena on löytää tasapaino kestävyyden, ilmaston ja ympäristön suojelun vaatimusten sekä taloudellisesti kannattavan luonnonvarojen kestävän käytön välillä, sekä tietysti riittävä rahoitus toimille. Tämä keskustelu jatkuu myös EU:n uudessa metsästrategiassa, joka julkaistaan alkuvuodesta 2021. 



Hanna Leiponen-Syyrakki

johtaja

toimiston yleisjohto, EU-asioiden koordinointi, kauppapolitiikka

+358 (0) 400 947 633 +32 (0) 47 650 2704

aiheet: eu, rahoituskehys, green deal, monimuotoisuus, mff