Miksi maito on valkoista
Blogi – Maaseudun edunvalvonta
Miksi maito on valkoista
16.09.2017
Maatalousyrittäjän julkaisema video maidon valkoiseksi värjäämisestä nousi nettihitiksi. Videolla esitetään, miten lehmälle syötetään väriainetta sisältävä kapseli. Sen ansiosta maito saa kauniin valkoisen värinsä.
Video on tietysti vitsi, tai oikeastaan sarkasmia. Taustalla on netissä vellonut keskustelu siitä, miten maito värjätään teollisuuden prosesseissa.
Maitokeskustelu ei ole lajissaan ainoa. Ruuan tuottamisesta liikkuu mitä oudoimpia huhuja ja uskomuksia. Suomi on kaupungistunut ja suurella osaa suomalaisista ei ole suoraa linkkiä maatilojen arkeen.
Muutama vuosikymmen sitten kaupunkilaislapsilla oli mummola tai jonkun lähisukulaisen pyörittämä maatila. Maatilan elämä tuli tutuksi lomareissuilla. Suhtautuminen oli luontevaa. Nähtiin, että ihan tavalliset ihmiset siellä arkeaan pyörittävät, peltoja viljelevät ja karjaa hoitavat. Navetoissa elämään kuuluvat luonnollisesti niin syntymä kuin kuolemakin.
Tänä päivänä lasten vanhempien ja myös opettajien henkilökohtainen kytkös maatalouteen on käytännössä katkennut. Oppikirjojen materiaalikin on kovin epätasaista, pahimmillaan kärjistävää ja virheellistä.
Kun omaan kokemukseen perustuvaa tuntumaa ei ole, tietoa maataloudesta ja ruuan tuottamisesta on hankittava muualta. Ja nykymaailmassa tietoa on todellakin saatavilla. Tässä tiedonpaljoudessa ongelmaksi nousee, mihin oikein uskoisi. Niin sekavaa ja ristiriitaista tietoa on tarjolla.
MTK:n keskeinen tehtävä on kertoa, miten ruoka Suomessa tuotetaan. Työtä on ilo tehdä, sillä monet tilastofaktat kertovat tuotantomme ekologisuudesta ja eettisyydestä muuhun maailmaan verrattuna. Koskaan emme silti kiellä, että vielä parempaan pitää pyrkiä.
Kuluttaja ratkaisee lopulta suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuuden. Hän tarvitsee tietoa vastuullisten ruokavalintojen tueksi. Liian usein tuntuu siltä, että ruuan tuottajat ovat tässä työssä kovin yksin. Toivottavasti myös kauppa innostuu viestimään ruuasta enemmän. Hinta ei voi olla ainoa vastuullisuuden mittari.
Lapsena ja nuorena saadut opit kantavat pitkälle. Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla oikeus vierailla maatiloilla, nähdä asioita ja kysellä niistä alan ammattilaisilta, eli yrittäjiltä. MTK tukee paikallisia yhdistyksiään näiden vierailujen järjestämisessä.
Pienillä paikkakunnilla kynnys maatilavierailuihin on matala. Toivottavasti myös Oulun kaupunki ottaa haasteen vastaan ja tarjoaa jokaiselle koululaiselle päivän maatilalla. Lähiseudun MTK-yhdistykset auttavat mielellään käytännön järjestelyissä.
Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 16.9.
aiheet: marttila, maito, maatilan elämä
MARTTILA
Juha Marttila, puheenjohtaja, MTK
Olen toiminut MTK:n puheenjohtajana vuodesta 2009. Sitä ennen vaikutin järjestön johtokunnan 2. puheenjohtajana reilun neljän vuoden ajan.
Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kaksi teini-ikäistä lasta. Koti ja maidontuotantoon erikoistunut maatila ovat Simossa, Lapin maakunnan eteläisimmässä kunnassa.
Taustani on maatalousekonomian tutkimuksessa, mikä varmaan tunkee vielä läpi kirjoituksissani.
Usko suomalaisen maatalouden, metsätalouden ja koko maaseudun parempaan tulevaisuuteen ei ole horjunut missään vaiheessa – eikä horju jatkossakaan. Ilman kovaa työtä ja yhteiskunnallista vaikuttamista tavoitteet eivät kuitenkaan tule toteutumaan. Maaseudun etu on koko Suomen etu.
